Olimme tyttären ohjaamassa junassa pari asemanväliä ja takaisin. Pääsimme kurkistamaan myös ohjaamoon. Pojat olivat tietysti innoissaan, pienemmällä tuli kyyneleet silmiin, kun äiti sitten katosi Tukholmaan päin junan ohjaimissa. Hän vie sinne yhden junan ja ottaa toisen mukaansa. Hänellä on koulutus vasta ohjata yhtä tyyppiä. Se oli siisti ja moderni, kaksikerroksinen juna, jonka tyyppiä en kirjoittanut ylös.
Mukava on ollut taas nähdä jälkikasvua. Olemme käyneet ongellakin, he saivat kumpikin yhden ahvenen, jotka piti laittaa hetkeksi isoon lasipurkkiin, jonka kävin sitten tyhjentämässä järveen. Kova hässäkkä siinä oli onkien kanssa, eikä onginta kauaa maistunut. Saimme lainata farbror Kotkan laituria ja venettä.
Kävimme myös uimassa samalla kun katsoimme minulle taloa, josta laitamme niin alhaisen tarjouksen, että se tuskin menee läpi, mutta yrittää kannattaa.
Ajoin tänään kottikärryillä puita kellariin, minusta on kovasti mukava tehdä oikeita töitä. Tänään oli jo hellepäivä, huomenna tulossa vielä kuumempaa, ehkä lähdemme eläintarhaan, jos emme niin rannalle sitten.
Nämä ovat ihan fiksuja mutta normaaleja lapsia, ei erikoisia ihmelapsia, vaikka haluttaisi kehua vanhemman lukemista. Hän alkaa vasta ekaluokan, mutta lukee sujuvasti, ymmärtää lukemansa ja löytää oikean ääntämisen ja merkityksen. Minulle pälkähti päähän, ettei kyse ole hyvistä geeneistä tai ympäristöstä vaan pojan valtavasta tv:n katsomisesta. Hän on jo vuosia tehnyt sitä, eikä se ole voinut olla jättämättä jälkeä. TV:llä on myös hyviä vaikutuksia. Pojan mukaan lähes kaikki eskarit jo lukevat.
Nuorempi on hyvä piirtäjä. Hän on päiväkodissa niin suosittu, kuulemma, että tätien täytyy laittaa hänelle rauhoitusaikoja. Ei vanhempikaan ole mikään epäsuosittu, Ruotsissa nämä sosiaalisuusasiat ovat erityisen tärkeitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti