Gemeinschaft

Kävin vielä pyörällä tehdyn työmatkan jälkeen järvessä. Minä omistan tuon järven, en virallisesti mutta käytännössä. Toisenlaista olla töissä, kun en puuhaillut koko aikaa vaan päivystin. Vain yksi opastus ja minua tietenkin mairitteli, kun sain asiakkaat innostumaan ja kehuivatkin, että olipa mielenkiintoista.

Täällä talossa tietävät, että käyn töissä (olen mummojen kanssa hyvää pataa). Joku pihalla olija tiesi, että paketintuoja oli tavoitellut minua parikin kertaa ja he olivat sanoneet, että se on töissä. Kaupungissa sellaista ei tapahtuisi. Sama penkillä istuja oli samalla penkillä sekä töihin lähtiessäni että sieltä palatessani. Minun nettikirjojen lukulaitteeni on ilmeisesti tulollaan. Odotan sitä jännittyneenä, sillä 11000 kirjaa taskussa on sentään kova juttu.

Sisareni soitti ja kertoi tavoitelleensa Piratförlagetin sähköpostiosoitetta. Kotona oli odottamassa kirje, jonka hän pyysi lähettämään puolestaan edelleen. Siinä valitettiin kirjastoryhmän puolesta kustantamon kirjojen huonoa kestävyyttä. Piratförlaget on Jan Gilloun sekä hänen vaimonsa, että Liza Marklundin omistama kustantamo, jolla on monta nimekästä kirjailijaa. Sähköpostia ei ollut vaikea löytää, mutta sisareni on kovin kärsimätön ja tottumaton googlettamaan. Hän on kirjastoryhmän keskeisiä henkilöitä. He pitävät eläkeläisvoimin yllä kaupunginosan lakkautettua kirjastoa. Kirjastoryhmä on hyvä harrastus ja sisareni toimii aivan ruotsinkielellä vaikka on alunperin supisuomalainen. Hän kirjoittaa aivan täysin korrektia ruotsia, vaikka puheessa onkin suomalainen korostus.