26.5.08

Menneen maailman sanoja


Jos mänty ja kuusi eivät edes ole selvillä monella peruskoululaisella, ovatko esim. nämä sanat: tunkio, ape, seimi, parsi, päitset, pihatto, loimi, länget, lätti, liete, ruumen, akana, karju, emakko, uuhi, keritä, hieho, nauta, karja, utareet, puida, humala, renki, piika, äestää, virtsa, lanta, torppa, pellava, hirvas, vaadin, lätti...

Näitä sanoja löytyy mm. wikipediasta luokasta maatalous, kasvintuotanto, maanmuokkaustyöt, viljankorjuutyöt, puiminen.

2 kommenttia:

  1. Vanhempien tehtävä on siirtää myös perinteitä nuoremmalle polvelle.

    VastaaPoista
  2. Tuttuja sanoja minulle, ja melkein kaikkien tarkan merkityksenkin tiedän. Monille noista ei enää ole käyttöä ainakaan kaupunkilaisympäristössä. Jotkut vanhat sanat, kuten "vosu", ovat löytäneet itselleen uuden ekologisen lokeron. Alunperin sana tarkoitti vanhaa, jo mahoa naarasporoa. Näin ainakin joku on minulle kertonut. "Puo" on toinen renessanssin kokenut ikivanha sana, ja se on säilyttänyt alkuperäisen merkityksensä.

    Huomattava osa nykyäänkin käytetyistä sanonnoista on peräisin vanhasta maatalousyhteiskunnasta, ja osa kaskiviljelyn ajoilta tai vieläkin kauempaa. Missä syntyy uusi kestoslangi? Vanhastaan puolisulkeutuneet yhteisöt, esimerkiksi armeija, metsätyömaat ja kauppalaivasto toimivat slangitehtaina. Tällä hetkellä maailma on avoimempi, ja kieli muuttuu paljon nopeammin. Nykyään taitaa kielikin olla aiempaa kertakäyttöisempää.

    VastaaPoista