Odotuksen viikko

Kävimme työpaikan porukan kanssa Fotisgolfissa, joka on tällä saarella ja ainoa laatuaan Suomessa. Ihan kiva idea. Siellä voi kilpailla tosissaan tai leikkimielisesti, eikä taidoilla ole suurta väliä. En ole koskaan ollut mikään jalkapallotähti, joten en pärjännyt, mutta sillä ei ole väliä, - voin myös syyttää soveltumattomia kenkiä. Lapsenlapsetkin voivat osallistua, kun tulevat käymään ja heidän vanhempansa myös.

Minulle asetettiin mielenkiintoinen tehtävä rakentaa laatikko vanhasta laudasta myyntitavaroiden esittelyä varten. Saanko sen sellaiseksi, ettei se heilu, on kysymys. Ehkä käytän liimaa tukena.

Koululaisretkien aika on keväältä melkein ohi. Työ muuttuu päivystämiseksi, enkä voi sitten kesän aikana tehdä muita. Joka täysi tunti on opastus ja paikalle saapuneet matkailijat opastetaan. Kaksi opasparia päivystää viikon ympäri valmiina opastamaan. Minulla ei ole korkeita käsityksiä nikkarointitaidoistani. Tavaroistani tulee yleensä vähän vinoja, vaikka tosin nikkaroin mielelläni. Isä oli siinä mestari, mutta valitettavasti taidot eivät periydy, eikä hän pystynyt neuvomaan - ainakaan kunnolla.

Eilen lakaisin myös vanhan ja arvokkaan pedagogion kattoa neulasista yms. roskista. Näin pari rikkonaista tiiltä, joiden vaihtaminen tulee tehdä. Se on suurempi operaatio, koska tiiliä pitää purkaa rikkonaisen alapuolelta, jotta pääsee käsiksi rikkonaiseen. Päälle ei voi astua, koska tekee enemmän haittaa. Tiilet pitää saada pysymään suhteellisen jyrkällä katolla, joten jokin teline pitää myös sinne hinata. Tiilikatto tuntuu yleensäkin vaikealta, koska roskaa kertyy tiilien allekin ja aiheuttaa epätasaisuutta ja aukkoja, jotka sivulta näyttävät suurilta. Sadevesi kuitenkin valuu tiileltä toiselle. Katto ei kuitenkaan ole minun ongelmani, rakennus on kyllä kovin arvokas.

Tämä viikko on jännittävä sekä tyttären, että itseni kannalta. Hän odottaa veturinkuljettajakoulutukseen pääsemistä ja minä ulkomaille. Tällä kertaa minulla voi olla mahdollisuuksia, koska palkka on alhainen ja harva ehkä hakee. Koulutukseni myös kelpaa ja minulla on asetettuna täky, (omasta mielestäni, ehkei työnantajan, koska se voi olla myös vaatimus), tietokoneiden käytöstä ja lupasin hankkia niitä itse köyhään maahan. Siellä on ilmainen asunto, mikä osaltaan lieventää heikkoa palkkaa. Saisin mahdollisuuden myös kokeilla taas suurkaupunkielämää ja uusia seikkailuja.

Päätin tilata eBook Readerin. Löysin n.365 € rahteineen maksavan laitteen. Olisin voinut tilata deLuxen, jossa olisi ollut lisänänahkakannet ja kuulokkeet, mutta päätin tyytyä pelkkään lukulaitteeseen ja jään odottamaan lelua. Nyt voin ottaa mukaani kaikkialle jopa yli 10 000 kirjaa. Sillä voi kuunnella myös MP-kolme muotoisia tiedostoja.