Liikun paljon ja voin siksi huoletta syödä leipäni. Olen kyllä kipeän tietoinen siitä, että muutaman kilon (10 kg:n) painon laskeminen olisi kaikella tavalla hyväksi, ulkonäöllisesti ja liikunnallisesti ja varmasti terveydellisesti, vaikka liikunnalla pidänkin lääkärin toistaiseksi loitolla.
En ole hirveästi ravintotietoinen, mutta kun onnellisen sattuman kautta tuttavapiiriini sattui veteraaniurheilija, olen hänen bloginsa kautta seurannut aihetta hajanaisesti.
Koska pidän dramaattisuudesta (toisten) minusta on jännittävää, että kaverini on radikalisoitunut ja ryhtynyt hiilihydraattitietoiseksi, itse hän ei tuota tietoisuutta tarvitse, koska on sutjakka urheilija. Luin juuri yhden keskusteluketjun, joka on täynnä dramatiikkaa.
Jos on niin, että Suomessa on meneillään mahdollinen paradigman vaihto, vanhat ravintosuositukset sopinevatkin vain urheilijatyypeille, runsaasti liikkuville, mutta muut, koko rapakuntoinen muu Suomen kansa tarvitsisi uudenlaisia neuvoja, jotka mahdollisesti voisivat todella vaikuttaa. Jos asiaan liittyy vielä (elintarvike)poliittisia kytkentöjä ja Suomen tunnetusti hyvä media ei asiaan puutu, kyseessä on vuosisadan skandaali. En tiedä, koska en seuraa paperimediaa ja luen vain joitakin artikkeleja netissä.
Olen monesti ottanut käsiteltäväksi ns. salaliittoja ja ottanut yleisen kannan, että perusasetukset ovat, että niitä ei ole, ellei toisin todisteta ja todisteiden pitää olla hyvät. Mutta onko tässä menossa suuri huijaus, Suuri Salaliitto?
Tämä on jo vanhoja asioita, mutta sattui silmiini vasta äskettäin: Tekstiviestiaaria .
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti