Asperiinitabletin puolikkaan ansiosta kävely käy, vaikka tunnen selän olevan hellä. No, onhan edes joku. Hirviemä ja vasikka näyttäytyivät reitin varrella. Ihmettelen kovasti, mitä se Von Ventti kaivauttaa keskelle metsää. Siellä on kaivinkone töissä. Samoilta seuduilta hän kaadatti metsää, osa näytti menevän myyntiin, osan kävi kevyt kenttäsirkkeli sahaamassa kartanon tarpeisiin. Sitäkin on ollut kiva katsella ja haistella metsän tuoksua, vaikka on tuntunut vähän nololta, kun olen toimetonna ja toiset tekevät töitä, mutta onneksi se nyt muuttuu ainakin puoleksi vuodeksi. Kaadetun puun ja sahatun lankun tuoksu on ollut hyvä. Samoin kuivan metsänkin. Päätän lähteä käymään mopolla Kemiössä ja ostaa reppuun, mitä ostankin, vähän kevyempää vihannespuolta.
Ihmettelen, miksei kalakaveri ole ottanut yhteyttä. Nyt olisi verkoilla voinut käydä jo paljonkin. Ehkä hän on sairas, ikääkin on jo. Ensi viikolla saan sen tietää. Olin havaitsevinani hänessä ehkä muistitoiminnan heikentymistä, tai vain kuvittelin. Suunnittelin päässäni löysästi, millaisia tarinoita tulen kertomaan oppaana. Ehkä saan olla mukana kokeneen pääoppaan kierroksella. Minunkin pitänee pukea päälleni jonkinlaiset roolivaatteet - tulen varmasti näyttämään pelleltä.
Pelkään, ettei löydy 46 numeron kenkiäkään. Tytär ehdotti tuohivirsuja. Olen joskus tehnyt sellaiset, mutta annoin ne sisarelleni koristeeksi. Toiset ovat liian pienet. Jostain löytyy varmaan flaneli- tai pellavapaita, mutta mistä housut. Ne eivät saisi olla liian kuumat. Talviset vanhanaikaiset vaatteet minulla olisi, sarkatakki sekä -housut, että huopatossut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti