Romuja

Suhteellisen kiinnostava kävelyretki. Valitsin polun/tien jota kuljin pari kertaa viime kesänä. Se kulkee saaren sisäosissa hienossa metsässä. Ihmettelin silloin outoa betonirakennelmaa. Yksi mahdollisuus olisi ollut, että se olisi ollut jonkinlainen sepelin murskausasema, mutta tiesin toisestakin vaihtoehdosta. Olen kuullut, että siellä päin pitäisi olla kunnan uusi jätteiden lajitteluasema, joka on ollut kuulemma pitkään rakenteilla. Se se oli ja oli ympäröity aidalla ja näköjään toiminnassa, auki kaksi kertaa viikossa: Genbölen lajitteluasema. Siellä oli kiinnostavan näköisiä kontainereita, jonne varmaa tulee mukavaa romua. Sitä ei tosin saane ottaa, mutta ainahan on kiertoteitä, kuten Keuruulla opin. Minulla ei ole tilallisia mahdollisuuksia romua kerätä, vaikka halua olisi.

Aivan asemalle menevän tien vieressä on erään paikkakuntalaisen originellin oma, omituinen romuasema. Kunpa olisi kamera sattunut matkaan, uskomatonta. Tämä kuva on netistä. Sama miehellä on parin kilometrin päässä metsässä laajempi, luvaton romupaikka. Nyt kun romurauta on hinnoissaan, luulisi että vempeleet kannattaisi pilkkoa ja viedä Kauko-Itään, mutta vaikuttaa, että romut ovat tämän miehen harrastus. Olen F:n kautta kuullut vähän hänen taustojaan, en tiedä onko niissä perää, mutta F. kertoi hänen asustavan rasvaisissa haalareissaan peltihallin toimistohuoneessa. Hallikin on täynnä, samoinkuin jonkin matkaa toisaalla oleva omakotitalo, jonne hän ei enää sovi itse. Ensikerralla otan kameran mukaan ja käyn muissakin paikoissa. Tontilla oli esimerkiksi jumalattoman suuri ruostunut rautavene, ihmettelen millä voimalla se on sinne saatu. Yöllä hän kuulemma niitä kuskaa.

Saarella on muitakin romuoriginaaleja. Kemiön Vretan keskustassa on esimerkiksi iso piha, jossa on kymmenittäin romuautoja. Romuautoja ne eivät ole, sanoo omistaja vaan harrasteautoja ja jokainen on rekisterissä, arvatenkin seisomassa. Omistaja on ollut kunnanvaltuustossa ja käräjöinyt paljon kunnan kanssa rakkaista rakkineistaan. Siinä lähellä on muitakin sekaisia teollisuuspihoja ja halleja. Uusi, pellolle rakennettu Kemiön keskusta on hieno, moderni ja siisti, mutta kovasti autio ja kalsea tavallisina talvi-iltoina, Vreta, parin kilometrin päässä ei sitä ole, vaikka siellä onkin Kemiön helmi, Sagalundin ulkomuseoalue. Strömman suunnassa on myös yksi romupiha, jossa en ole käynytkään, nähnyt vain tielle.

Sunnuntaitipsi: Rakkauden ammattilainen vastaa kysymyksiisi, jonka löysin sivupalkissa olevasta adsense mainoksesta.