Kuuskytlukulaisena

minullekin on huomattavan helppoa olla niin suvaitseva, kuten (liian) asiallinen lajitoverini Tuulikannel on seksuaalisia vähemmistöjä kohtaan. Huomattavasti raikkaampaa on ottaa yleiskriittinen asenne ja vittuilla tasapuolisesti kaikille kuten tekee blogimaailman kaikkien kriitikkojen äiti Panu H..

Vähemmistöt saavat huomattavan osan identtiteetistään ja kickseistään juuri siitä, että ovat valtavirran ulkopuolella. Mitä mustalaiskulttuurissakaan on juuri muuta laihaa substanssia kuin omien puhtaus- ja muiden sääntöjensä noudattaminen. Sama juttu vulgaaristen uskontojen kanssa.

Vaikka he ja me ajattelu yhdistääkin ryhmiä, homojen kohdalla nykykäsitysten mukaan ns. normaaliväestö ei paljoakaan eroa heistä. Valinnasta on kysymys.

Eilisillan kaksi huippuintellektuellia ja ylimysmäistä ranskalaisen kulttuurin ihailijaa esiintyi peräkkäin kahdessa erinomaisessa ohjelmassa. Emeritusprofessori Matti Klinge keskusteli Tuulaliina Variksen kanssa hänen hienossa Kirja A&Ö:ssään. Klinge työntää päiväkirjaa markkinoille, varmaan tasokastakin. Kuinka paljon suuremman yleisön hän saisi Blogistanissa, mutta siihen hän on liian hieno. Tuskin päiväkirjat juuri mitään tuottavatkaan hienostuneelle konsevatiiville. Sitäpaitsi hän vetäisi tänne myös varttuneempaa väkeä. Kirjailijat ovat ihmeellisiä sarvikuonoja.

Toinen ylimys oli Pentti Holappa, vaikka hän kutsuikin itseään orjan pojaksi. Mitä sivistystä muka yliopistossa saa, jos ei sitä itse hanki. Turhaan autodidaktit tuntevat alemmuutta. Samoja kirjoja lukevat kaikki, jos ovat lukeakseen. Latteata on taas siteerata Erno Paasilinnaa: Ainoita oppineita ovat itseoppineet.

Turha näitä vanhoja jääriä on odottaa hypertekstien pariin, onhan näitä vielä parempia intellektuelleja meilläkin kuten vaikkapa Kasan porukka.