Vielä havaintoja yhteisöelämästä

En ehtinyt, enkä aktiivisesti yrittänytkään päästä sisälle ekoyhteisön tämänhetkiseen dynamiikkaan. Ihmiset eivät minulle avaudu ja hyvä onkin, sillä minä kerron asiat edelleen, tosin yleisellä tasolla pohdiskellen. Intialainen hymyilevä kaveri käsityksineen suomalaisen yhteiskunnan kaikenkattavasta kelvottomuudesta oli tietenkin omassa sarjassaan. Olisi kiva tietää sanotaanko hänelle vastaan, sanovatko muut kuin varhaisteini-ikäinen poika, josta on tullut tilan pikkupehtoori. Hän sanoi vastaan, kun intialainen pauhasi ja oikein se olikin, sillä mies oli suoraan sanoen vainoharhainen.

Tuo poika on hyvä tapaus. Olen tuntenut hänet jo hän en ollessaan ihan pieni, sillä hän kävi äitinsä ja isänsä kanssa. Isä asui tilalla jonkin aikaa, olen käynyt häntä auttamassa uudessa paikassa, ikimuistettavat päivät merellä työveneellä esimerkiksi. Isä on tulinen tyyppi, mutta samalla reilu ja sydämellinen. Hänellä on menossa jo kolmas nuori vaimo ja kaikkien kanssa lapsi. Hän on vastuuntuntoinen ja ahkera kaveri, eivätkä taatusti lapset ole jääneet yhteiskunnan elätettäviksi ja hän on myös lastensa kanssa. Ekokylässä on kaksi hänen entistä naistaan ja hän itse on muualla uuden naisen kanssa. Poika on perinyt isänsä taipumuksen käytännön puuhiin ja työntekoon. Hänestä on kasvamassa ekokylälle hyvä nuori-isäntä, toivon kovasti että hän ja hänen äitinsä jäävät. Koulu on pojalle myrkynjuontia, jonkun vuoden hän olikin kotiopetuksessa, mutta varmaan kypsyi siihen.

Ekokylän miehet ovat hyviä varaisiä pojalle, on ilo katsoa kuinkia he ottavat poikaa mukaan ja puuhailevat hänen kanssaan. Yksikin kaveri, joka ei käsittääkseni asu pysyvästi, vaikuttaa itseoppineelta lahjakkuudelta. Hän ja poika olivat rakentaneet vanhasta jyrsimestä aasialaistyyppisen tuk-tuk -traktorin lavoineen. En nähnyt sitä toiminnassa, mutta voisin kuvitella. Niitähän näkee (televisiossa) Aasian maaseudulla jopa kulkuvälineinä. Minun (mm) huonoon kuntoon ajamani Natikka on menossa täysremonttiin. Mikään ei olisi yhteisölle parempaa kuin, että joku ekokylän naisista, tietenkin pojan äiti, hoksaisi, että tässä on aarre ja soisi naisellisia sulojaan tuolle pelle-pelottomalle, edellytettynä että hän on sellaisen tarpeessa - mitä en yhtään tiedä, oletan vain. (Yritän siis toimia Cupidona.) Ekokylä tarvitsisi tekeviä, vahvoja käsiä, sillä paljon on haastetta. On kesken jääneitä remontteja ja projekteja. Paljon tuo mies ja muutkin tekevät jo nyt. Siinä olisi jo valmis poikakin ja olemassaoleva hyvä suhde.

Vanhemman, eläkkeellä olevan E:n kanssa pojalla on myös hyvä suhde. He puuhailevat monenlaista. Paitsi, että E:lla on mahdollisuus päästä mukaan todella huipputekniseen tulevaisuushankkeeseen Windsiden edistäjänä, hän on kiinnostunut kaikenlaisista perinneasioista ja -rakentamisesta ja on kätevä käsistään. Paikalla oli minun jälkeeni tulleita muitakin miehenpuolia, jotka olivat löytäneet omansa yhteisön nuorista naisista. Hekin tekevät varmasti hyviä asioita.

Menossa oli koulutusjakso, jossa opetettiin yhteisönrakentajia. Oli paljon muualta tulleita osanottajia, henki näytti ihan hyvältä. Tämä oli osa pidemmästä koulutuksesta. Kouluttajat taisivat olla yhteisön veteraaneja. Heillähän on monenlaisia tietoja ja taitoja ja paljon kokemusta. Täytyy sanoa, että yhteisö on hyvin pärjännyt, vaikka nyt esim. energian hinta on noussut ja hake esim. on ostossa.

Kun ensin kehuu, pitää tietenkin haukkua heti. Itse en loppujen lopuksi ole innostunut mistään new age -henkisestä, enkä uskonnoista yleensäkään ja new age yhteisössä vaikuttaa vahvasti. Kun pohja on heikko, ei sen päälle voi rakentua mitään pysyvää. Minusta salaliittoteoriat ja erikoiset henkiset käsitykset, epäluulot ja tietämättömyys ei ole mitään, minkä varaan rakentaa. Esimerkiksi intialainen puhui, kuinka tärkeää on usko johonkin, jonka muka me suomalaiset olemme menettäneet. Heitän kysymyksen onko se loppujen lopuksi? eikö ihmkisen ole aika seisoa omilla jaloillaan ilman kuviteltujen jumalien tukea. Olemmeko ilman jumalia orpoja ja maailmaan heitettyjä, ilman päämäärää? Uskonto on kyllä yhä oopiumia kansalle, mutta kysymys on, tarvitaanko sitä lopulta. Otetaanpa joku Esko Valtaoja, joka vaikka on uskonnoton, on kuitenkin sympaattinen ja ystävällinen tyyppi, tuskin mikään nihilisti edes.

Salaliittoteorioita ja yleensä new age -uskomuksia tutkii tämä sivu. En ole vielä lukenut sitä niin tarkkaan, että tietäisin, mistä kritiikki lähtee, lähteekö se esim. kristilliseltä pohjalta.