How I decapitated the cock

Mummo huomautti, kuinka me kukkoja kohdellaan. Minun kosketukseni jäivät varsin vähäiseksi koko kanamaailmaan vihervuosien aikana.

Alkuvuosien aikana muuan omalaatuinen naapuri, kuulin sen myöhemmin, silloin sitä ihmeteltiin, kävi heittämässä mitään sanomatta kukon aitaukseen. Se oli komea, valkoinen kukko, naiset kutsuivat sitä Kustaaksi.

Naiset tulivat myöhemmin kertomaan, että se käy päälle. Huomasin sen aitauksessa minäkin, se hyökkäsi ja löi kovan iskun olkaa. Ajattelin, että sehän voi puhkoa silmät, varsinkin lapselta. Se oli iso ja komea ja varmastikin se oli lajityypillistä, kanalauman suojelua, mutta liikaa kukkoilua. R. tuli sanomaan minulle, että voinko tehdä Kustaasta lopun.

Muistelin Ruotsin aikojani ja mieleen tuli sokeutumassa oleva Täppas Fogelberg, joka herätti suuttumusta, kun näytti televisiossa, miten kanoja mestataan. Ottaa jaloista kiinni ja pyöräyttää muutaman kerran ympäri, ei se pyristele hetkeen ja pään voi asettaa mestauspölkylle ja tehdä, mitä tehdä täytyy.

Miten raivoisaa kukkoa muuten pitelee. Olin pyydystänyt sen viltillä ja ottanut lujan otteen kaulasta ja jaloista. Pyöräytin ja tein kuten aioin ja kaikki meni siististi. Pidin kukkoa kiinni, ettei se päässyt tekemään makaaberia lentoaan päättömänä. Sellaisen olen lapsena nähnyt: Lentää kuin päätön kana. Vein kukon jäännökset metsään, jotta ketuillakin olisi aihetta juhlia.

Yhteisössä syntyi melkoinen kalabaliikki. Melkein vaadittiin minun päätäni vadille. Kukko olisi pitänyt laittaa eläkkeelle, rakentaa sille oma tilansa, elättää sitä niin kauan kuin se elää. Varsinkin buddhalaisnunna oli kovana, mutta monet muutkin elämänsuojelijat. Asiasta olisi pitänyt demokraattisesti keskustella. Hullua porukkaa, ajattelin jo silloin. Etten sanoisi kanoja.

Joskus myöhemmin käsittelin toisen kukon, tein samalla lailla kuin Kustaalle. Luin netistä vai mistä se oli, miten sisälmykset pitää oikeaoppisesti poistaa - peräpäästä. Kyninkin sen, mutta olin matkalle lähdössä enkä malttanut kypsentää sitä kunnolla ja kukko jäi sitkeäksi, ei sitä voinut edes syödä. Olisi pitänyt olla aikaa tehdä vaikka kukkoa viinissä. Mutta periaatteessa tein kaikki oikein, vaikka en kunnolla. Osaisin kyllä käsitellä linnun.

Se oli myös sitä aikaa, jolloin itse elin vähän kuin omia kukkovuosia. Oli peräkkäin useita naisystäviä, joita oli mukava käsitellä kuten kukko kanoja hoitelee.