Kävin Kemiön musiikkipäivien ilmaiskonsertissa torilla. Hienoa musiikkia mopon pärinän ja koirien räksytyksen säestämänä. Mukana oli kaksi laulajaa, ulkomainen pariskunta, joka vetäisi ihan oopperatyyliin. Hienomman musiikin soittajat eivät ulkonäöltään ja olemukseltaan juuri erotu meistä tavallisista pulliaisista. Hienoa musiikkia olisi saatavilla, mutta en ole viitsinyt yksin mennä.
Kävin myös ostoksilla. Illalla tein turhan reissun, koska olin (tietenkin) katsonut väärin teatteriesityksen päivämäärän. Näinä päivinä ja bensan hinnoilla myös turha mopoajelu kismittää. Poimin museon pajan takaa mukillisen ahomansikoita, mutta eivät ne erikoisilta maistuneet. Uiminen jäi yhteen kertaan. Huomasin, että minullakin on jalassa vikaa, onko se samanlainen vasaravarvas, jonka leikkauksesta isosiskoni ehkä parhaillaan toipuu. Hänellä oli tarkoitus mennä leikkaukseen serkulle, joka on arvostettu ortopedi Tampereella, ehkä nykyään eläköitynyt. Ei se ole kyllä sitä. Vika on pikkuvarpaan juuressa jalkapöydässä. Koska olen siitä tietoinen nyt, se vaivaa. Ehkä pitää mennä lääkärille. Ikä tuo mukanaan kaikenlaista kremppaa.
Illalla tytär soitti ja tipsasi näkemästään työpaikkailmoituksesta, joka kieltämättä sopisi minulle. Kirjoitin äsken sähköpostikirjeen rekrytoijalle, muuta en voi.
Löysin mielestäni taas uusia nettitekstejä, joiden linkkejä sijoitin tähän postaukseen.
Impulsiivinen maalainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti