Mukava olla kotona keskellä päivää. Ilmat lämpenivät. Takana on uimareissu, jonka varrella oli merkillinen luontoelämys. Isoja, pitkähännällisiä eläimiä ryntäsi puuhun. Rytinää ja huokunaa. Ne jäykistyivät liikkumattomiksi ihan lähelle kuuseen, kova hengityksen ääni kuului. Oletan että siinä oli näätäperhe. Sellaisen kai harvoin näkee. Minulle se oli kesän kohokohta.
Laitoin kananpojan grilliin pyörimään. Grillattua broileria ei voita valurautapadassa pehmennyt ruoka, vaikka se omalla tavallaan on sekin hyvä. Ostin eilen hanalaatikollisen viiniä ja aion herkutella kaikin tavoin.
Sain kuulla koska jälkeläiset tulevat vierailulle, noin parin viikon päästä. On aikaa siivota rauhassa sitä ennen, kun on vapaapäiviä monta peräkkäin silloinkin. Nyt olisivat lapsenlapsille pyörät paikallaan, mutta yhtään sopivaa ei ole maisemissa, vaikka pyöriä aikoinani laitoinkin kymmenittäin. Sitä varten en lähde bensaa kuluttamaan, että niitä hakisin Keuruulta. Jää myös mäkiauto laittamatta, sillä en halua olla osallisena, jos tapahtuisi onnettomuus.
Pojat asuvat aivän tien vieressä ja ajavat pyörällään liian lähelle vilkkaasti liikennöityä, kapeaa tietä, kun he menevät tukka suorana kotitiellä ja kääntyvät juuri ennen valtatietä.. Eivät he minua usko siinä, kun sanoin, ettei niin kauas. Autoilijatkin siinä pelästyvät, kun näkevät pienten ihmisten lähestyvän. He joutuvat menemään ison tien sivutielle, kotitielle leikkimään. Siinä ei ole kuin kolme taloa, liikenne harvaa, mutta sitä on. Piha on tielle viettävä ja pojat laskettelevat alas soratielle, aitakin on näköesteenä. Se tietenkin huolestuttaa ukkiakin.
Me elämme nykyään virtuaalielämää. Yksi ja toinenkin kuolee virtuaalisesti. Viime päivinä seurasin sattumalta, lahjakkaan bloggaajan viimeistä viestiä. Toivoin, että sukulaiset ja tuttavat ehtisivät ajoissa apuun - niin ei näy käyneen.
Kuka mitenkin katsoo, onko aihetta elää. Vertailut eivät ole mahdollisia. Toinen löytää merkitystä vaatimattomastakin olemassaolosta, toinen ei tyydy vähään. Eksistentiaaliset arvot ovat meidän jokaisen syviä, henkilökohtaisia asioitamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti