Sukupolvien ketju

Uudet kengät, jotka tosin ovat vuosikymmeniä sitten tehdyt, hiersivät. Sain mahani puristettua sarkahousuihin, kun jätin vielä aamiaisen pois. Minulla oli myös sarkatakki. Tunsin itseni ihan riittävän pukeutuneeksi museo-oppaaksi. Vierailijoina oli esikoululaisia, jotka kyselivät ahkerasti ja yritin selittää lapsentajuisesti. Vaikka aurinko paistoikin, oli koleaa, eivätkä paksut vaatteet yhtään liikaa.

Tytär soitti apena, kun hänen ainoa mummonsa on sairastunut. Hän ja hänen äitinsä tekevät pikaisesti suomenmatkan viikonloppuna. On suuri ero mummojen iässä, minun äitini kuoli jo 1954 ja hän oli silloin jo yli viisikymppinen. Valokuvissa hän näyttää jo silloin oikealta mummolta, iso ja lihava nainen, mutta hän kuoli paljon nuorempana kuin itse olen nyt, enkä tunne itseäni kuin keski-ikäiseksi. Toinenkin on lihava ja sairastellut jo nuorena, mutta elänyt suhteellisen korkeaan ikään. Olisi toivonut, että hän olisi saanut katsoa rakkaita saippuaoopperoitaan telkkarista vielä monta vuotta. Hänen n. vuosi sitten edesmennyt miehensä oli pieni ja kuivankälppeä mies, ihan mustalaismiehen näköinen. Tunnen ex-vaimon suvun melkein paremmin kuin omani, koen vapauttavana, ettei enää velvoiteta menemään perhejuhliin, häihin ja hautajaisiin. Jo vuosikymmeniä sitten minulla oli moraalinen velvollisuus mennä tapaamaan appivanhempia, koska "he eivät ole pitkään täällä".

Kuitenkin he onnistuivat elämään pitkän elämän, vaikka sairauksia ja onnettomuuksia olikin. Appi invalidisoitui, kun sai tavarahissin päälleen - korvauksia ei tullut mitään. Anoppi kaatui polkupyörällä pahasti, kun pyöräili kunnalliskodin keittiölle töihin toistakymmenen kilometrin päähän, kun dynamo putosi pinnojen väliin. Pientä ja säästäväistä mökkkiläisen elämää ja kaikki kuusi lasta koulutettiin ainakin ylioppilaiksi. Joillakin jäivät opinnot suorittamatta tai kesken, mutta kuuden lyyran rintarossi oli mummolle aiheellinenkin ylpeyden aihe.

Tytär suree jo vanhan sukupolven katoamista. Sitten onkin vuorossa jo seuraava sukupolvi ja heidän lähtönsä. Minun puoleltani kaikki vanhat ovat jo lähteneet. Tyttären äidin puolelta joitain on elossa vanhuksista. Uusia tulee tietenkin hyvää vauhtia, mutta me olemme eri sukupolvea, sodanjälkeistä sukupolvea, osa sodan ajan lapsena kokeneita, suurin osa sodan jälkeisiä suuria ikäluokkia.