Kyläkeinulla

Ilma kääntyi taas kauniiksi. Olen ajanut töihin hikimankelilla parina päivänä. Siinä on erilaisia liikeratoja kuin päivän aikana. Tänään olen tuottanut monelle iloa kyläkeinun vauhdin antajana. En tiennytkään se olevan niin hauskan kuin se on. Lapset nauttivat selvästi ja sanoivat sen olevan hauskempaa kuin Linnanmäellä. Sellaisia keinuja pitäisi olla muuallakin. Se on selvästi jotain erityistä. Esimerkiksi Ekokylässä sellainen olisi ollut erinomainen. Itse rakentaminenkaan ei ehkä olisi liian vaikeaa.

Netistä luen, että vastaavasta laitteesta on ollut kiistaa Loviisan seudulla. Keinulla on massaa ja vielä enemän, kun siinä istuu väkeä. Sitä ei saa hetkessä pysäytettyä. Pikku tyttö on tuossa uutisessa kerrotusti loukannut silmäkulmansa ja muitakin onnettomuuksia on sattunut. Varmasti sattuu, jos lapset pääsevät yksikseen huseeraamaan. Jo keinun täyttäminen on tarkkaa, ettei se pääse lyömään ketään, jos se täytetään epätasaisesti. Jos lapset innostuvat hyppimään, jos pääsevät omin nokkinensa, vaara on heti läsnä. Ennen vanhaan aikuiset miehet tietenkin hurjastelivat ja pyörivät ympäri asti. Joka tapauksessa oikein käytettynä kyläkeinu on sosiaalinen ja harvinaisen hauska laite. Museolla keinu on yleensä lukittuna. Verrattaessa muihin netistä löytyviin keinuihin, tämä museon keinu on todella suuri, löytyykö edes suurempaa.

Näyttää siltä, että malli on aika lailla yleinen ja samanlainen eri puolilla. Tässä on keinu Nurmijärveltä. Nurmijärvi liittyy Kivensä takia kyläkeinuihin, Impi ja valkea liina, oliko se näky juuri keinulta. Nurmijärvellä on näköjään hieno museoalue, johon tämä "huissa" liittyy.

Heilu keinuni korkealle Larin Kyösti

Heilu keinuni korkealle,
linnut ne laulavat häitä,
minä olen nuori kuin päivänkukka,
en muistele suruja näitä.

Heilu keinuni korkealle,
nythän on juhannusilta,
mesimarja paistaa
ja tuomi tuoksuu
ja kuulas on taivahan silta!

Keinu Aleksis Kivi, Kanervala

Nyt kanssani keinuhun käy,
mun impeni, valkeal liinal;
kuin morsian kauniina seisoovi luonto
iltana helluntain.
Heilahda korkeelle, keinu,
ja liehukoon impeni liina
illalla lempeäl.

On allamme viherjä maa
ja päällämme sininen taivas,
ja läntinen lehtistä laaksoa soittaa
lintujen laulaes.
Heilahda korkeelle, keinu,
ja liehukoon impeni liina
illalla lempeäl.

Kun väikyn mä ylhäällä tääl,
tääl tuulien viileäs helmas,
niin kaukana näen mä kaunoisen kunnaan
paisteessa iltasen.
Heilahda korkeelle, keinu,
ja liehukoon impeni liina
illalla lempeäl.

Kuin Onnelan kaukainen maa
niin kimmeltää ihana kunnas;
ja sinnepä lentäisin impeni kanssa
siivillä läntisen.
Heilahda korkeelle, keinu,
ja liehukoon impeni liina
illalla lempeäl.

Siel lehtinen kauhtana ain
on hartioil unisen koivun,
ja ainiaan lempeillä kunnailla läikkyy
helluntain vainiot.
Heilahda korkeelle, keinu,
ja liehukoon impeni liina
illalla lempeäl.

Siel laaksossa vainion all
on keväinen, viherjä niittu,
mi ainiaan herttaises hämäräs siintää
kukkasil keltaisill.
Heilahda korkeelle, keinu,
ja liehukoon impeni liina
illalla lempeäl.

Siel suutelee ehto ja koi
ja siel ijankaikkinen aika
pois kiitävi vauhdilla kiitävän virran
himmeään Unholaan.
Seisahda, heiluva keinu,
jo kelmenee impeni poski
illalla lempeäl.