9.4.08

Wikittelyä


Tämä on siis ihan tavallisen netinkäyttäjän ihmettelyä aiheesta, mitä tämä wikittely on. Haen linkkejä, joissa asia selitetään paremmin enkä ryhdy sitä uudelleen tekemään. Koska tiedän keskinkertaisuuteni ja epävarmuuteni, en ole koskaan edes yrittänyt kirjoittaa wiki-artikkelia tai tehdä lisäystä tai muutosta olemassaolevaan. Ehkä joskus se päivä tulee.

Idea on valtavan hieno ja se on yltänyt jo parhaimman tietosanakirjan tasolle, Encyclopedia Britannican. Kuka tahansa, oppiarvoista piittaamatta, voi antaa antinsa suunnattoman, monikielisen tietosanakirjan kehittämiseen. Toimitusperiaatteet ovat neutraalisuus ja todennettavuus, tulkitsisin.

Paljonhan on kuullut puhuttavan erilaisista sabotaaseista tai sen luonteisista. Viimeksi esim. USA:n presidenttiehdokkaiden taistossa. Valvontakin on vapaata kansalaistoimintaa, vaikka sanakirjalla on omaakin seurantaa. Artikkeli antaa parasta tietoa. Koko wikifloora on aivan valtava. Kiinnostavia, mutta minulle vielä outoja ovat wikiwords ja wikibooks.

Mitä sitten ovat wikit? Siitäkin on wikipedia-artikkeli. On näköjään olemassa palveluntarjoajia, jotka joko myyvät tai antavat ilmaiseksi mahdollisuuksia omiin wikeihin. Näistä ovat myös blogilistan muutamat verkkopedagogiikalle omistautuneet blogitkin kertoneet, lähinnä olen seurannut Opeblogia ja siellä kerrottuja kokeiluja, jossa näitä vapaita työkaluja on käytetty apuna. Wikit sopivat erityisen hyvin ryhmätöihin, ne voivat myös olla salasanan takana.

Blogit ovat tietenkin ehdottomia leikissä mukana olijoita. Blogejakin voi tehdä ryhmätyönä. Ryhmätyökaluja on paljon muitakin, esim. Googlen tarjoamat, g-dokumentit ja newsreader vaikkapa. Uskoisin kyllä, että nettikurssin voi pitää aivan hyvin näillä ilmaistyökaluillakin, vaikka on myös olemassa erityisiä (ja ilmaisia) kurssialustoja kuten Moodle. Wikiworld- kirjassa, jota olen lukenut verkossa kerrotaan myös näistä uusista näkymistä ja povataan muutosta mm. korkeakoulumaailmassa. Opettajan rooli tietojen jakajana alkaa olla ohi, mutta nyt voidaan keskittyä esim. tietojen arviointiin ja strukturointiin jne. Olisi ihan ihan kiva vielä ennen kuolemaansa joskus osallistua johonkin tällaiseen, uudenlaiseen kurssiin, joilla tosiaan on suuri tulevaisuus. Olen osallistunut sähköpostiperustaiseen nettikurssiin, joka jo sinänsä oli ihan hyvä.

On myös aivan selvää, että jopa Suomen kaltaisessa kehittyneessä maassa on suuri raja uudenlaista, saatavissa olevan tiedon käyttäjien ja ei-käyttäjien välillä. Osa voi johtua ennakkoluuloista, pohjakoulutuksen vajauksista, iästä, varallisuudesta, sattumasta...Tietokoneet ja netti ovat varmaankin tulleet jäädäkseen. Jos tulee lama, niin muusta pitää ensin nipistää, sillä monia toimintoja on siirretty ja siirretään nettiin. Netti myös edistää harvaanasutun maan pysymistä asuttuna enemmän kuin ilman nettiä. Hyvässä vai pahassa, siitä voi kiistellä. Yhteyksiä voi pitää pitkienkin välimatkojen päähän - periaatteessa, jos vain on varaa ja yhteydet toimivat.

Kokeilin googlettaa sanalla *pedia. Nämä ovat ehkä saaneet innoituksensa wikipedian menestyksestä tässä on esim. sivu, jossa on luotu omia pedioita joka lähtöön, on esim. acnepedia. En tutkinut sen toimitusperiaatteita, ovatko ne wiki-tyyppisiä.

Sitten ovat tietenkin huumorimielessä luodut parodia-pediat, joilla on oma viihdearvonsa. Huumori on välillä ihan mukavaakin, mutta pidemmän päälle kuiva asiallisuus voittaa ainakin minun mielestäni. Esimerkiksi hikipedia. Se on suomalainen versio Uncyclopediasta. Viimeksi törmäsin Niilopediaan. Akupedia kertoo ihan vakavaa tietoa disney-hahmosta.

Täytyy sanoa, että menee jo sekaisin, mikä on mitäkin ja mikä kuuluu mihinkin. Ensimmäinen wiki on kuulemma tämä. Sitä paitsi tuohon luovuuden maailmaan voi myös olla kyllästynyt, joskus on mukava vajota telkkarin eteen ja ottaa vastaan valmiiksi purtua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti