Rostsverige

Kuka aloittaisi Ruoste-Suomi -blogin. Tytär vihjaisi ruotsalaisesta RostSverige -blogista. Se on samanhenkinen kuin Övergivna platser. Olen aina ollut viehtynyt rappioromantiikkaan ja haluaisin aina käydä hylätyissä taloissa, mutta ei kehtaa mennä. Rappiossa näkee historiaa siloittelematta, siinä on aina nuo ajan merkit näkyvissä. Kiinnostusta olisi, mutta ei ehkä varaa lähteä pidemmille tutkimusretkille. Voisi olla blogi, jonne useat saisivat lähettää kuviaan ja kommentteja.

Harmittaa vähän, kun en laittanut ylös linkkiä, jossa oli erään suomalaisen valokuvaajan kuvia köyhälistön mökeistä. Kyllä se taas jossakin eteen tulee. Ne olivat vähän saman henkisiä kuin Esko Männikön kuvat.

Ruotsilla on maine putsattuna ja punamultaisena Sörgårdenina, nämä kuvat kertovat toisenlaisesta Ruotsista. Mehän aina vertaamme Suomea ja Ruotsia ja olemme sitä mieltä, että yleiskuva Ruotsista on siistimpi.

Joskus viime vuosisadan alkupuoliskolla Lubbe Nordström lanseerasi käsitteen Lort-Sverige. (kirja Project Runebergissa). Tässä on vähän samanlainen tilanne kuin ihmisen psyykessä. Hän yrittää siivota ja piilottaa pelottavat ja "likaiset" asiat maton alle. Hyvinvointivaltion ja kansankodin kehitys ovat tämän taistelun loputonta historiaa. Eräällä tavalla Ruotsi on myös koettanut lieventää syyllisyyttään tehtyään esim. yhteistyötä Saksan kanssa II:ssa maailmansodassa ja on siksi päästänyt maahan ylettömän paljon siirtolaisia, mutta ei kuitenkaan ole onnistunut siinä, vaan salatut asiat pyrkivät esiin.