Palaan taas moneen kertaan käsittelemääni sähköisen kirjan ideaan. Säikeitä nettielämälle on vaikka kuinka paljon ja vain pintaa ehtii raapaista eri mahdollisuuksien suhteen. Loppuelämäni ei tule riittämään aikeiden toteuttamiseen. Nettikirjat on yksi loputtomista mahdollisuuksista.
Meikäläinen osaa englantia lähinnä passiivisesti ja ruotsinkin suhteen on lähes sama juttu, vaikka on ruotsia puhuvia sukulaisiakin. Laitoin muutaman uuden linkin lähinnä englanninkielisistä, ilmaisista nettikirjoista, jotka ovat lähinnä klassikkoja, mutta niissäkään ei ihmisikä riitä. Useita niistä voi lukea Microsoft Readerilla. Saattaa olla, että suurin osa kirjoista eri linkeissä on samoja, jotka sitäpaitsi löytyvät Gutenbergistä. Jos lukee Gutenbergin kirjoja netissä, siinä on se etu, että käytettävissäni on maksamani Lukutulkki, joka toimii tosin vain IE-selaimella. Siitä en aio luopua vaikka joskus on kulunut kuukausia, etten ole palvelua käyttänyt.
Tutustuin vasta eilen kunnolla Microsoftin Readeriin. Aikaisemmin olen tiennyt, että sen mukana tulee lisäosa, joka mahdollistaa koneäänisen lukemisen. Vähän puuroiselta se kuulostaa, mutta ymmärrettävää se on ja tarjoaa esim. näkövammaiselle (englantia osaavalle) hienoja mahdollisuuksia. Olin unohtanut, että tässä Readerissa on myös mahdollisuus korostaa sanoja ja suurempia yksikköjä keltaisella yliviivauksella. Samoin voi mm. liittää kirjoitettuja notiiseja ja piirroksia ja kirjanmerkkejä. Jos laittaa äänen päälle kohdistin näyttää, missä sanassa ollaan menossa, mikä helpottaa kahden kanavan (aivoissa) oppimista. Samoin on olemassa hakutoiminto. Mitä kirjaston kirjaa tai omaakaan kehtaa käsitellä näin, mutta nettikirjassa se on vaivatonta. Samoin Rudenkon lukijassa on muistaakseni ääneenluku.
Molemmat ovat sivupalkissani, samoinkuin uudet ja vanhat linkkiosoitteet sähkökirjoihin. Nuo olemassaolevat englanninkieliset klassikot ovat todella sitä ihmiskunnan yhteistä kulttuuriperimää. Gutenberginsuomenkieliset kirjat ovat hieman vanhahtavia, mutta todellisia helmiäkin siellä on.
Minulla on myös mahdollisuus tilata nettikirjoja suomalaisista ja ruotsalaisista kirjastoista, mutta en ole sitä tehnyt pitkään aikaan. Ruotsalaisessa kirjastossa on uusiakin nimikkeitä ja kaunokirjallisuutta, mitä ei juuri näyttänyt olevan HelMet-kirjastossa.
Tässä vuoden alkupuolella vasta tulee suomen markkinoille niitä Asus PC Eee- tietokoneita. Aion tilata yhden kappaleen, vaikka välillä ajattelin jäädä odottelemaan uusia malleja. Tosin oikeaa hintaa ei ole vielä ilmoitettu ja saanti menee pitkälle kevääseen. Ulkomailta olisi tilattavissa halvemmalla, mutta luulen, että niissä ei ole skandi-näppäimiä. Jossakin oli puhetta, että olisi ollut tulossa 10 tuuman kuvaruudulla ja ilman tuuletinta oleva malli, mutta se on kuulemma huhupuhetta. Parempi teho ei olisi pahitteeksi, mutta se nostaa hintaa. Nyt kuvaruutu on vain 7 tuumaa, reunoille jää tyhjää tilaa. Jos tuuletinta ei tarvitsisi, virrankäyttö olisi vähäisempää, nytkään siinä ei ole perinteistä kovalevyä vaan sisäänrakennettu flash-muisti. Ajattelin lukea juuri näitä nettikirjoja tällä laitteella, sängyssä selälläni. Toki konetta voi käyttää muuhunkin, mutta en tiedä mitä rajoituksia Linux-systeemi tekee.
Amazonilla on uusi Kindle-niminen vimpain joka toimii ihan oikealla e-paperilla. Kontrasti ja luettavuus on ihan eri luokkaa kuin näillä omavaloisilla näytöillä. Kovasti on tehnyt kauppaansa amerikassa missä se vain toimiikin.
VastaaPoistaLaitteen tekniikka ei sinänsä ole tärkeää, se tulee varmaan uudistumaan vielä moneen kertaan ja on lukuisin tavoin puutteellista. Olennaista on sen takana oleva jakelukanava, kauppa ja automaattinen laskutus. Laitteen ruudulta voi tilata kirjoja amazonista parilla klikkauksella langattomasti.
On tietysti tyhmää että valikoima ja formaatit on rajattu yhteen toimittajaan. Tärkeää on kuitenkin että systeemi toimii ja leviää. Ehkä lopullinen läpilyönti on lähellä, kriittinen massa ylittyy ja alkaa vihdoin tulla myös kilpailijoita.