Maalainen on jälkijunassa

Joskus syksyllä tilasin nopeimman laajakaistan, mitä täällä on saatavissa. Sitä ennen olin kokeillut videoiden katselua, mm. You Tubea, mutta se oli yhtä piinaa. Kuva ja ääni katkeilivat. En oikeastaan aikaisemmin loppusyksystä edes kokeillut liikkuvaa kuvaa. Minulle nettiradio oli niin suuri saavutettu etu, että tyydyin siihen pitkään. Nyt kuitenkin eilen kokeilin Yle Areenan listaa, jolla säilytetään viimeisimpiä sekä radio- että tv-ohjelmia. Ja ne pelasivat kuta kuinkin. Nyt kun minulla ei ole tv:tä, siitä avautuu taas tv:n maailma uudelleen, mutta ilman apparaattia ja tv-lupaa. Tosin on kerrottu, että tämä mahdollisuus poistuu jollakin tapaa. Mutta uskon, että jää paljon muita mahdollisuuksia vaikkapa katsoa ulkomaisia videoita. Olen joskus tässä näpännyt jotakin You Tube- linkkiä, mutta tuskastunut odottamiseen kun mitään ei ole tapahtunut. Muistan kyllä katsoneeni jotakin - uutisia lähinnä, mutta en ole oikein tajunnut koko listan olemassaoloa. Varmaan tietokoneen suorituskyvyllä ja nopeudella on jotain merkitystä, minun koneeni on jo ehkä kuusi vuotta vanha.

Nyt huomasin, että pitää vain jaksaa odottaa ja kyllä ne pätkät sieltä tulevat. Tarjonta on kyllä niin valtavan suuri, että on mahdotonta edes raapaista pintaa. Jotain tietä päädyin katsomaan herkullisia ja iskeviä videoita, joissa Pat Condell- niminen britti suomii uskontoa yleensä ja islamofascismia erityisesti.

Minulla on suosikkilistallani, kuten olen kertonut - valtavan paljon nimiä, joista parhaalla tahdollanikaan en ehdi lukea kuin osan ja sekin jää monesti kursoriseksi, vaikka tekstit olisivat kuinka hyviä - tarjonta on liian suurta. En millään pärjäisi Uutistenlukijan kanssa vaan tyydyn Blogilistan Readeriin. Siitä on tosin se haitta, että se ottaa vain listalle ilmoitetut - paljon jää ulkopuolelle. Blogielämään ei voi olla täydellistä - kompromisseja on tehtävä. Ja millään en halua uhrata mitään muuta ja pitää blogeja velvollisuutena. Päivittäinen liikunta ja muut rutiinit pitävät terveenä. Enkä millään tunnu saavan aikaiseksi blogien esittelyä, jota olen aikonut. Olisihan se myös suhteiden hoitamista, PR-työtä. Ennen se oli helppoa.

Ruukinmatruuna, Takkirauta, Rautarouva, Ironmistress on yksi suhteellisen uusi, kiinnostava kirjoittaja. Hänellä tuntuu olevan tietoa ja taitoa sanoa se ilmi. Tänään hän käsitteli erästä uuskonservatiivista vaikuttajaa, David Horowitzia, jolla on kiinnostava henkilöhistoria, vasemmistolaisesta uuskonservatiiviksi. Vaikka rautarouva tuntuukin miestä hieman paheksuvan, en itse löytänyt sieltä kovin väärää ja valheellista. Kyseessä ei ole taantumuksellinen äärikonservatiivi vaan euroopalaisittain liberalistinen vaikuttaja. USA:ssa se on enemmänkin haukkumasana ja tarkoittaa sikäläistä vasemmistolaista, lähinnä demokraattisen puolueen kannattajaa.

Vaikka me kaikki aikoinamme vähän naureskelimme pinnalliselle Ronald Reaganille, monet kuitenkin laskevat hänen politiikkansa olleen merkittävin tekijä, jolla yksi "pahan imperiumi", kommunismi kaatui. Ehkäpä radikaalille islamilaisuudellekin täytyy pistää myös kampoihin, kuten Horowitz kumppaneineen tekee. En esimerkiksi löytänyt periaatteessa väärää tästä erinomaisen hyvin tehdystä diaesityksestä, joka kertoo toisen totuuden, mistä Lähi-Idässä on kyse. Lähi-Idässä on kostojen ja vastaiskujen kierre päässyt niin pitkälle, että oikeastaan alkuperäinen asetelma on unohtunut.