6.11.07

Tydlighetskommatering


Ruotsin ruotsissa on voimassa tämä sääntö när det gäller kommateringen. En tiedä onko sama Suomen ruotsissa. Siis pilkku laitetaan vain selvästi toisistaan erotettavien lauseiden väliin ja kun halutaan ilmaista taukoa. Hieno sääntö, joka antaa vapauden, mutta onko se kuin lakitekstiä, joka kuitenkin antaa vapauden tulkita. Mitkä ovat relativt fristående delar av en menining? Tuo että halutaan ilmaista taukoa on juuri se mitä itsekin hain, kun kirjoitin rytmisestä pilkuttamisesta. Suomenkin kielilautakunta, vai mikä se nyt onkaan, on antanut vapauden, ei se siitä kiinni ole. Löysin lisäksi toisen auktoriteetin netissä, jossa näitä ja muita kielenkäytön sääntöjä voi tiirailla. Huomaan kyllä, että pilkkusäännöt eivät itselläni ole vielä hanskassa, mutta enää en ryhdy muuttelemaan Marketan tekstin välimerkkejä. Olen sitä tarpeeksi tehnyt.

Samalla matkalla löysin kansalliskirjaston HELMI-tietokannasta ihastuttavia digitalisointeja mm. vanhoista kirjoista ja kartoista.

Alan tässä pakata. En tiedä montako päivää olen poissa sulostuttamasta lukijoiden päivää, koska matkalla en ole aina tietokoneen ääressä. Tietenkin kirjoitan matkavaikutelmista jälkeen päin. Ehkä on vähän epäreilua lähteä tutkimaan ihmisten arkipäivää ja kertoa siitä sitten kaikelle kansalle. En varmaankaan liputa, että tässä tulee kansalaisjournalisti, joka paljastaa maailmalle asianne. Jotkut varmaankin ajattelevat näin etukäteen: Nyt on pidettävä suu supussa, - mutta itse asiassa ihmisillä taitaa olla tekemistä omien asioidensa kanssa, niin että eivät ehdi mitään ajattelemaan. Yritän pysyä yleisesti kiinnostavassa, sellaisessa jolla on jotain yleistä arvoa ja kertoo tämän päivän arjesta.

Edes itsestä kertominen ei ole ihan sitä miltä se näyttää vaan että tässä maalta kotoisin oleva syrjäytynyt vanha ukkeli, joka yrittää pysyä elämässä jotenkin kiinni, ja jos joitain samaistumiskohteita löytyy, ehkä se auttaa jotakuta. Siksi kirjoitan sekä pienistä että suurista asioista, koska niitähän elämässä on sekaisin.

Ihan näitä pikkuasioita: En ymmärrä, mikä on ollut Firefox- selaimessani. Olen mielestäni siihen syytön. Hyvin usein navigointi edelliseen kohteeseen ei onnistu niillä yläreunassa olevilla nuolilla, vaan pitää mennä kiertotietä, mikä on vähän ärsyttävää. Selain olisi muuten ihan hyvä. Kuitenkin minulla on Lukutulkki, joka toimii Explorerissa, ja olen siitä maksanut, mutta ollut enimmäkseen käyttämättä, koska olen käyttänyt Firefoxia. Nyt ryhdyn taas Explorerin käyttöön, vaikka se onkin hieman kömpelömpi. Tuleepa opeteltua taas englannin sanoja lisää vaikka outoja sanoja enää harvoin löytyy.


Mikä elämisen laadun kohennus voi pari kuutiomilliä olla, kun se on oikeassa paikassa. Hampaasta oli palanen lohjenneena yli kuukauden, ja kieli hakeutui siihen rosoon ja kipeytyi. En pystynyt lukemaan kunnolla ääneen edes lapsenlapsille. Kävin hammaslääkärillä joka paikkasi hampaan nurkan. Sama mukava ihminen, joka sai saman hampaan kuntoon vuosi sitten sen jälkeen kuin siihen laitetut paikat irtosivat yhä uudelleen. Nyt tarvitsi vain korjata yksi reuna ja hänen laittamansa taidokkaat pylonit pitävät edelleen kutinsa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti