
Nyt se on tullut - OLPC. Kannettava tietokone jokaiselle kehitysmaan lapselle, Nicholas Negroponten lahja. Itse kannettava on hieno. Katsopa vaikka tietolähteeni, Anitan, linkit. Kommentoija väittää, että koskisi vain USA:ta tarjous saada yksi kone itselleen tai lapsenlapsilleen ja toinen lahjoitettua kehitysmaan lapselle, 400 $:lla rahteineen - Näin onkin.
Negropontelle on ilmestynyt kaupallisia kilpailijoita, jotka yrittävät saada oman koneensa kehitysmaiden ostoslistoille. Voit katsella asiasta kertovia videoita. OLPC on tiukasti voittoa tavoittelematon, idealistinen projekti. Se tarvitsee tietyn määrän tilauksia voidakseen saada massatuotannon käyntiin ja Negropontekin viettää 330 päivää vuodesta matkustaen eri puolilla maailmaa saadakseen kehitysmaiden hallitukset vakuuttuneeksi.
Tämä laite on tehty äärimmäisen kestäväksi; se kestää pudottamisia, hiekkaa ja vesisuihkun - mitä se tosiaan tarvitsee kehitysmaiden savimajoissa. Tietenkin se menee myös rikki. Kofi Annanin sitä kokeiltua muutama vuosi sitten, veivisysteemi ei kestänyt. Nyt lataaminen voidaan suorittaa ulkopuolisella, kekseliäällä laitteella.
Mukana linkkien päässä on muun muassa CBS:n 60 minutes ohjelma ja NYT:n toimittajan hauska video laitteen ominaisuuksista. Siinä on aivan uudenlainen, auringon valossakin näkyvä kuvaruutu, jolla on myös halutessaan värit, mutta hieman vaatimattomammat kuin kaupallisissa tuotteissa. Patterien kesto on tosi pitkä.
Näin vilahdukselta, että koneessa käytetään systeemiä, jota itse lapset voivat ohjelmoida, vähän samalla periaatteella kuin MIT:ssa kehitetyssä Scratch-ohjelmointikielessä ja Squeak eToy:ssa. Koneet voivat muodostaa verkostoja keskenään ja liittyvät myös langattomasti Internetiin. Niissä ei ole kovalevyä. Koneen käyttöliittymä on nimeltään Sugar, ja siinä on valmiina tärkeimmät ohjelmat, sanojen käsittely, nettiselain jne. Koneen ylösnostettavat, oudonnäkäiset sarvet ovat antenneja, joiden ansiosta koneilla on pidempi kantomatka kuin tavallisilla kannettavilla. Niistä sarvista koneet myös rikkoutunevatkin helpoimmiten, valitettavasti.
Koneen kansi voidaan kätevästi kääntää nurin siten, että laitteesta muodostuu sähköisten tekstien ja kirjojen lukulaite. Jos näyttö näkyy auringonpaisteessa, tämä on erinomainen juttu.
Jos meikäläisen olisi mahdollista osallistua lahjoittamiseen - ja saada samalla tämä vihreä-valkoinen kone omakseen, sen varmaankin tekisin. Ensi kuussa se on mahdollista, ainakin Pohjois-Amerikassa. Verkkovirran jännite on siellä toisenlainen ja saattaa myös olla, että koneesta puuttuu skandit/ääkköset, mikä panisi miettimään.
Tässä on suomenkielinen keskusteluketju aiheesta, Muropaketissa.
Netistä löytyy myös englanninkielinen uutissaitti, jossa "puolueettomasti" tutkitaan tätä erinomaisen kiinnostavaa hanketta.
Olet oikeassa, skandit puuttu.
VastaaPoistaSyynä lienee se, että skandinaviassa ei ole sellaisia kehitysmaita, jonne tuota ajateltaisiin, muuten ei varmaankaan olisi ongelma, koska tuota saa kuitenkin tällähetkellä 15 eri näppäimistöllä.
http://wiki.laptop.org/go/Keyboard_Artwork_Library
Ja sitten vielä tämä, että euroopassakin alkaa "anna yksi saat yhden" kampanja.
VastaaPoistahttp://www.pcworld.com/article/id,141082-c,notebooks/article.html