Punka

Onpa taas ihana aamu, ajattelin ja silloin alkoi kolista. Takarengas oli taas puhjennut, koska en viikonloppuna saanut siihen kunnollista kumia. Talven kestänyt nastarengas oli murtunut. Ne ovat yleensäkin aika heikkoja, vaikka Nokiaa ovatkin. Koska vanne on normaalia 28 tuumaista isompi, siihen eivät mahdu normaalit renkaat.

Paradoksaalista että kymmenien pyörien omistaja on nyt pulassa, vaikka minulla olisi pyöriä Keuruulla kaikille sormille ja varpaille. Miksi en ottanut vara-ajokkia mukaan muuttaessani.

Talutin pyörän kotiin parin km:n päästä ja menin uudestaan bussilla töihin. Käytin ensi kertaa Matkahuollon ladattavaa bussikorttia. Vapaus pieneni äkkisysäyksellä. Kotiin tulokin vaikeutui, katsoin väärin aikataulua ja sain odotella ja autokin oli myöhässä. Rupesin juttelemaan penkillä istuvan mummon kanssa. Hän ei osannut suomea. Olen aika taitava mummojen puhuttaja.

Kotona totesin, ettei takavanteeni ole korjattavissa, koska se on väärän kokoinen. Olen asunut tässä jo kolme kuukautta enkä ole tavannut naapuria. Soitin ovikelloa ja kerroin itsestäni ja työstäni ja sanoin tehneeni treffit tiettyyn aikaan enkä näe aikataulusta, että ehtisin sinne bussilla. Ei sitä ollutkaan kokoomalehdessä, mutta erillisessä, paikallisen yhtiön omassa. Se on koulubussi. Naapuri, joka hänkin on herttainen mummi, oli jo ehtinyt luvata pyöränsä lainaan minulle. Sanoin voivani tehdä vaikka korjauksen lainan palkaksi ja kysyin tietääkö hän jotakin, joka myisi minulle pyöränsä.

Mummi aikoi kysyä tuttaviltaan, joita varmasti riittää, sillä hän on tässä kylässä syntynyt ja asunut ikänsä. Hän oli ilahtunut tavatessaan naapurinsa, kehui ruotsiani. Minustakin oli mukava tutustua. Olen tosin aikonutkin tutustua näihin herttaisiin eläkeläisiin, mutta tähän mennessä he eivät ole juuri oleskelleet ulkona kylmien ilmojen takia. Olen aina pärjännyt hyvin vanhusten kanssa. Minusta on sairasta, ettei tunne naapureitaan, enkä ole aikonut tätä tilannetta pysyväksi.

Varmasti mummit ja papat ovat yhtä uteliaita kuin muuallakin ja ovat ihmetelleet taloon muuttanutta pyörämiestä.

Töissä vietin ainakin kolme tuntia yhden asiakkaan kanssa. En oikein osannut muuta kuin kuunnella ja antaa sympatiaa, mutta se olikin asiakkaan mielestä parasta. Hän pystyi keskittymään monimutkaiseen aiheeseensa ja soitti useita puheluita. Erittäin lahjakas ja tarkka, ikäiseni nainen, joka onnettomuuden takia on tullut työkyvyttömäksi. Opin casesta myös paljon eläketermejä ja menettelytapoja, vaikka en suinkaan niitä vielä hallitse. Miten voisinkaan näin lyhyessä ajassa.

Keskustelin asiantuntijoiden kanssa siitä asiakkaasta, jonka eläkehakemusta aion huomenna kirjoittaa, mihin matkaan juuri tarvitsin tuota pyörää. Päätin luopua suosittelemasta osa-aikaiseläkettä, koska asiantuntijat olivat sitä mieltä. Heidän mielestään niin monia keinoja on koetettu ja asiakas ei pärjäisi taloudellisesti osa-aikaiseläkkeella, että en muuta voi.

Vaarana on tietysti se, että alkoholiongelma vie miehen ennenaikaisesti hautaan, mutta sain samalla selvitettyä, että häntä ei jätetä oman onnensa nojaan - tietenkin jos hän itse niin haluaa.