Ekokylän uusi viljelijä onkin tunnettu vihreä vaikuttaja ja aktivisti. Hän on kansalaisten bioturvayhdistyksen puheenjohtaja ja hänen nimellään on netissä paljon vaikuttavaa aineistoa. Hän on saanut maatalousalan koulutuksen. Hän ei aio asettua kuitenkaan pysyvästi Ekokylään vaan ajattelee Savossa sijaitsevaa Kivisalon paikkaa.
Mielenkiintoinen koe. Pystyykö hän saamaan yhteisön mukaansa ideaaliseen ja epäitsekkääseen työhön vaan turhautuuko hän kuten me ainakin kolme hänen edeltäjäänsä.
Ihmiset lähtevät töihin vain aurinkoisella säällä ja pariksi tunniksi kerrallaan. Pientareella olisi hyvä myös musisoida ja juoda kahvit. Näin tehtiin oliivinkorjuussa Portugalissa kulttiyhteisössä ja se oli erittäin ihanaa. Luettiin runoja, istuttiin kehässä, joskus olivat viuluniekat soittamassa koko päivän.
Minun raadollinen teoriani on, että teemme vain korkeintaan altruistista työtä, jonka lopullinen tarkoitus on auttaa itseään ja omaa perhettään.
Täytyy luoda sellaiset rakenteet, että itsensä auttaminen, auttaa myös toisia ja toisin päin. En tiedä parempaa mallia kuin jonkinmuotoinen yrittäminen. Väliintulevana tekijänä on vanha keppihevoseni eli yhteiskunnan antama tuki, joka vähentää yritteliäisyyttä. Tukea kannattaa niitä, jotka pyrkivät itse auttamaan itseään. Kateus on estänyt antamasta toisillekaan mahdollisuuksia yrittämiseen, vaikka maat ja rakennukset ovatkin olleet vajaakäytössä.
Tarkoitan myös tukiloukkuja. Olenhan nähnyt, että tukea tarvitaan. Mutta kun on tietoisuus siitä, että miten tulee käyttäytyä pysyäkseen pinnalla, sekin ehkä ehkäisee omaehtoisuutta jo lapsesta alkaen. Mielenkiintoinen yhteiskunnallinen ongelma, joka nähdäkseni on politiikassakin keskeistä. Meillä tuskin on kovin paljon kovaa uusliberalismia, libertaaritkin ovat helliä Pohjois-maissa. Ruotsissa esim. moderaatit ovat ainakin puheissaan aika vasemmalla, kun he valmistautuvat ottamaan vallan.
VastaaPoista