Aurinko paistaa, ojissa kukkivat rentukat, tien pientareella kullerot, voikukkia tosin enemmän - kauniita nekin.. Alkukesä on parhaimmillaan, hyttyset eivät ole vielä ilmaantuneet, mutta kohta...
En saa aikaiseksi pyörällä tehtyä telttaretkeä, enkä erityisen kirjallista kuten olin suunnitellut. Jalka ei ole tullut kuntoon, toinenkin on kipeä, pää myös. Mutta auto on pakattu, virveli pitäisi löytää, en ole sitä käyttänyt vuosiin. Nytkin aion vain uittaa vieheitä, jotta olisi jotain tekemistä. Toivottavasti kalastusluvan tarkastaja ei ilmaannu. Vielä on satanutkin joka päivä, mutta pian pitäisi tarjeta.
Vähän pelottaakin, olen ehkä katsonut liikaa Kovaa lakia, jossa aina joku ulkona makaaja raa´asti tapetaan. Toisaalta kohta tulee vanhuus ja sitten ei viitsi. Olisi vielä kerran mukava olla luonnon helmassa öitä. Mutta mukavuuksien puuttuminen vähän huolettaa, miten käy päiväunien. Toki aion ottaa tietokoneen ja nettitikun mukaan. Olen joutessani kirjoittanut pariksi viikoksi Oppitorille artikkeleita, vaikka kaiken aikaa ajattelen, että nyt saa jo riittää. Luovuus kuitenkin kukkii yhä.
Hirveän paljon ei ole tarvinnut ostaa tavaroita, iso vesikanisteri on melkein ainoa. No, myös laite jolla voi ladata vempaimia auton tupakinsytyttimen paikasta.
Semmoinen invertteri on muuten aikamoinen akkusyöppö. Ole tarkkana että aamulla riittää puhkua käynnistykseen. Nimimerkki kokemusta on!
VastaaPoistaHyvä asia tietää. Voi ladata auton käydessä nyt kun tiedän.
VastaaPoistaJoskus 70-luvulla katselin urheilua mustavalkoisesta yhdentoista tuuman akkuteeveestä lähellä Värtsilän rajavyöhykettä. Ei se paljon vitaa akusta syönyt, ku oli yksi kanava ja se yksi urheiluohjelma. Jäi aikaa ihan luonnon ihailuun.
VastaaPoistaVoi niitä nuoruuden aikoja.
Iisi