2.8.06

Päreitä kainalossa

Pääsin tänään katolle. Päreiden levittäminen ja kiinni naulaaminen on mukavampaa kuin oli vanhojen poistaminen. Luulisin nyt osaavani. Olen itse laitettu alulle ja varmaankin syntynyt pärekaton alla. Isompana ollessani talossamme oli jo tervahuopakatto eli senttaliini, joka taisi olla kattohuopa-merkki. Netistä löysin yhden senttaliini- maininnan. Olisikohan merkki ollut jotain, Semtalin. Tuskin kuitenkaan laittaisin omaan talooni pärekattoa ja joutuisi uusimaan sitä jo viidentoista vuoden kuluttua. Muistan kuinka kesällä pelättiin katon syttyvän kipinästä tai nokivalkeasta ja pärekattoja jopa valeltiin vedellä kesäkuumalla.

Asuntomessuilla Helsingissä oli yltiöpää-arkkitehti, joka oli kattanut talonsa sisäseinät ainakin päreillä. Hienoltahan se näytti, mutta miten käy siivous. Museolla käytettiin ohjurilautaa, jolla reunasta saatiin suora. Ihmeen luja siitä katosta tulee ja tuskin se muutamaan vuoteen edes vuotaa. Kattotiilet ovat periaatteessa yhtä onnettomia katteita. Olin Keuruulla ihan epätoivoissani vuotavien kattojen kanssa. Ruodelaudat lahoavat. Hyvä kun pääsi siitäkin eroon, vieläkin puistattaa se vastuu, jota kuitenkin tunsin. Miljoonalla mummolla korjattiin yksikin talo, mutta kattoa ei uusittu. Myös nelikerroksisessa kivitalossa on suhteellisen huono katto, joka ainakin kaipaisi maalaamista. Sen oli myrsky joskus käärinyt jopa rullalle.

Muistelin myös heinälatojamme, joiden surkeutta kävin katsomassa joskus toistakymmentä vuotta sitten. Aikanaan niin upeat ladot ovat lahonneet, kun katot ovat hävinneet. Meitä oli pärekattotyössä katolla kolme entistä Lapin pienviljelijäperheen vesaa. Muistelimme entisiä lapsuuden kesiä. Muistot olivat lähes identtiset. Kovalla työllä raivatut ja ylläpidetyt pellot ovat nyttemmin vesoittuneet. Edesmeenneet isät olisivat saaneet varmasti ihmetellä, jos olisivat nähneet, miten heidän työnsä on valunut hukkaan. Ehkä he pyörivät siellä haudoissaan.

Pärekaton laittamisen periaate oli pääpiirteissään, että joka toinen rivi ladottiin aina eri suuntaan. Virheitä tapahtui sekä minulle että varmaankin toisille. Jokainen päre piti katsoa, että syyt kulkevat alaspäin. Ruodelaudat olivat huonohkot, koska vain lahot uusittiin ja alle jäi huonokuntoisiakin. Naula osui usein myös lautojen väliseen rakoon ja päreet halkeilivat. Mutta kaikkinensa siitä tulee kuitenkin ihmeen lujaa kattoa. Heikot tukevat toisiaan. Suomen asutushistoriassa pärekatto on mitä merkittävin keksintö. Vielä kerran, maaseudun perinnetöistä löytyi monia sivustoja, kun googletin sanalla pärekatto.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti