Pakenemisen ajatus

Heräsin niin aikaisin, että meinasin nukahdella töissä. En sentään katolla. Kyllästyttää ukkojen jutut. Minähän olen partiopoikamaisen kiltti ja hyväkäytöksinen. Rivot seksijutut eivät minua innostuta. Olen kokenut elämässäni paljon sellaista, mikä on joskus koettu kielletyksi ja lukenut kirjallisuudesta kaiken, nähnyt netissä ettei minua jutut hätkähdytä. Nuorena kävin merillä ollessani merimiesten mukana Hampurin pornoklubeilla. Minä en oikeastaan ymmärrä yletöntä pimpistä ja panemisesta puhumista. Onhan minullakin tietysti vietit ja luonto vaatii veronsa. Itse aktista jatkuvasti unelmoimisen ymmärrän, jos se tarkoittaisi koodikielellä toveruutta ja kaunista läheisyyttä ja erotiikkaa, mutta pelkkä akti tuntuu olevan ainoa mikä kuuluu työläismiehisyyteen. En minä silti sellaisesta häiriinny. Onhan siinä monesti irvokasta tilannekomiikkaakin mukana.

Olen parina päivänä miettinyt pakenemista, hallitusti tietysti, kun työsuhde loppuu. Olen ennenkin ajatellut kulkuriksi ryhtymistä. Nyt blogien tultua, voisin tehdä vaikkapa kansalaisjournalistiikkaa ja matkustaa Suomea ympäriinsä ja tavata kiinnostavia henkilöitä ja tutustua mielenkiintoisiin paikkoihin. Saaristo voi olla liiaksi suljettua ja sinne tuntuu olevan myös kovin vaikea ulkopuolisen päästä. Miksi en käyttäisi hyväkseni hyvää autoani, kun sellaisen hankin. Saaristo ei tietystikään olisin poissuljettu, jos sieltä kiinnostavia persoonia löytyy.

Yksi parhaimista lukemistani kirjoista on tyttäreni kirjahyllyssä. Sen nimi oli jotain De speciella tai siihen suuntaan. (oik. Dom ovanliga) Siinä on konsepti. Siinä yksinkertaisesti haastateltiin erikoisia ihmisiä. Minä voisin kulkea pitkin maita ja mantuja ja haastatella aluksi Suomen erikoisia ihmisiä . Nimikin on valmiina hah- hah - tulevalle blogilleni: Erikoiset. Erikoisuuteen, josta minä olisin kiinnostunut, ei riittäisi pelkkä ruumiillinen tai psyykkinen poikeavuus, vaan haastateltavalla pitäisi olla kiinnostavia ajatuksia ja sitä kuuluisaa "sydämen sivistystä". Tuntemistani ekohörhöistä voisi löytyä joitakin, mutta enemmänkin Olavin kontaktiverkosta, pellepelottomista. Muutaman olen tavannutkin. ITE-taiteilijat on yksi ryhmä. Uskonpa että kiinnostavia henkilöitä löytyisi. Saattaisipa bloggaajienkin joukosta.

Lisäys: Luonnehdinta Åke Moqvistin kirjasta Dom ovanliga:

"Åke Mokvist: De ovanliga Vilka fantastiska människor det finns! Och vilken underbar bok om dessa fantastiska människor! Fotografen och skribenten Åke Mokvist har gjort en bok, i text och bild, om en skara ovanliga människor. Människor som inte passar in i våra vanliga normer, som inte finner sig tillrätta i vår gråa vardag, som inte ser på livet precis som alla vi andra.Åke Mokvist berättar om dessa människor med mycket värme och respekt. Han visar oss tydligt att även en vilsen själ har en väl så stor rätt till livsutrymme som de anpassliga. Det är en samling högst originella människor som får berätta om sig själv och om hur de lever. Flera av dem har vänt samhället ryggen, andra lever mitt ibland oss och både syns och hörs. Det är människor som ofta förtalas och är illa sedda i sin omgivning. Åke Mokvist konstaterar att "man pratar om de avvikande, i stället för att prata med dem." Här finns fascinerande livsöden, tragik, djup sorg, glädje och livsvisdom. Och många kloka ord."