Matkalle

Odottelen vielä pari tuntia sopivaa bussia, joka vie minut Turun satamaan ja Silja-Terminaaliin. On se kummallista asua täällä Etelä-Rannikolla. Keuruulta olisi saanut lähteä jo ajat sitten matkaan.

Yritän kuluttaa aikaani siivoamiseen. Putsasin uskollisen grillini ja yritän saada lieden levyjen piintyneet reunukset puhtaaksi. Pikkukaupassa ei ollut tv:ssä mainostettuja aineita, mutta muistin mäntyneste-vinkin. Se vaikuttaakin lupaavalta. Levyt pitää laittaa päälle, jotta aine tehoaisi. Uuniinkin se on uskomattoman tehokas, kertoi tytär.

Huomenna sitten on pakollinen sukulaistapaaminen. Tarkoitan tietenkin vanhaa isoa siskoani, joka on persoonallisuus. Tietenkin tykkään hänestä, mutta samalla on ikuinen huvi vähän hymyillä hänen erikoisuuksilleen, joita vuosikymmenet ovat kypsyttäneet. Onneksi asun erillisessä mökissä ja voin vetäytyä aina sinne.

Lapsenlapset ovat tietenkin se suurin asia ja tytär myös. Jo ylihuomenna alkaa kirves heilua, kun alan tehdä polttopuita. Aion viettää matkalla kymmenen päivää. Lukijat eivät tietenkään pääse lomalle, vaikka tämähän on tietysti vapaaehtoista.