Aavistus

Havahduin viime yönä: Nyt on jotain hullusti. Muistin, että keltaisen talon kellarissa on vanhan autoni lämminilmapuhallin päällä kuivaamassa tilaa. Tämä sade tietää pahaa. En ole uskonutkaan, että kaivamani oja pidättäisi kaikkea vettä. Menin keskellä yötä taskulampun kanssa, sadetakissa ja talolle ja totta: Lattialle oli tullut vettä ja se oli juuri ylettymässä puhaltimeen. Siinä olisi voinut olla hengen- ja tulipalovaara, mutta ei vielä. Tempaisin puhaltimen pois. Nyt kyllä kaivertaa, että saamme elää epätäydellisessä maailmassa, jossa asiat eivät onnistu. Se on muutenkin käsitykseni maailman kulusta, mutta se ei estä minua mitenkään. Se on mielestäni realismia.

Käytän aamulla ja illalla koiria ulkona. Olen kuulemma kultainen, kun niin teen. Yhdyn siihen mielipiteeseen.

Olin Turussa taas kovasti ajatuksia herättävässä koulutuksessa. Aamupäivällä oli luennoimassa kansanterveystieteen professori Sakari Tuominen ja iltapäivällä Suomen Yrittäjät ry:n koulutusasiamies Veli-Matti Lamppu, joka esitti mielenkiintoisia lukuja pien- ja keskisuuresta yrittäjyydestä. Yritän hankkia myöhemmin tähän linkkejä.