Kylmää ja aurinkoista on. Huomenna ajan työpaikkahaastatteluun. Työ olisikin kaikkein oivallisin tapa päästä edes vähän sisälle mukaan seudun sosiaalisiin kuvioihin.
Tv:n Voimala tarjosi eilen huumoria, josta sain varmaankin paljon jouleja. Kaksi hörhöä oli kertomassa elävänsä muka valoravinnolla. Asiantuntevat muut keskustelijat puhuivat vähähiilihydraattisesta ravinnosta ja varsinkin valkoisen jauhon ja sokerin vähentämisestä, mutta tämä pariskunta kertoi elävänsä pyhällä hengellä, vaikka pullea Minä Olen- lehden päätoimittaja käytti selvästi melkoisia vararavintojaan ja oli ns. ketoosissa. Kuinka paljon vahinkoa he saivatkaan aiheuttaa anorektikoille, jotka varmaankin höristivät korviaan ja päättivät kokeilla ilman ruokaa elämistä.
Merikarvialla laulettiin ennen arkkiveisuun tapaista miehestä, Alakylän Haanpään talosta, joka hevostansa syömättömäksi opetti... Se olikin onnistua, mutta valitettavasti hevonen kuoli. Tuli mieleen jotenkin.
Vähän kuin Keuruun Ekokylän touhuja pahimmillaan. Olen tyytyväinen, että toteutin Tommipommin neuvoa: Pakene ennenkuin on liian myöhäistä.
Impulsiivinen maalainen
Vähän ensin hirvitti, että joku tekee elämänratkaisunsa juttujeni perusteella, mutta tarkemmin ajateltuna olen kyllä edelleen aika varma näistä ajatuksista. Toivottavasti en aiheuta kauheata harmia (myöhemmistä teksteistäsi ja niiden sävystä päätellen en).
VastaaPoistaEn tietenkään tehnyt ratkaisua neuvosi perusteella, mutta kyllä se mukana oli vaikuttamassa, järkevä kun oli. Olihan se vuosien prosessi kuten ekokylään menokin oli.
VastaaPoista