Ehdin vielä Nurmon Paukanevalle, koska työt eivät paina. Siellä oli pitkospuitakin 5 km, laskin kävelleeni taas ainakin 14 km, kyllä väsytti. On se hieno suo. Siellä oli paljon opastauluja, jotka olivat sopivalla korkeudella, kuvat tarpeeksi isoja ja tekstin näki lukea.
Suon tuoksu on miellyttävä, kasvit olivat kukassa, joitakin tietysti tunnistin. Yksi lintupari kiinnitti huomiotani, luulen sen olevan jokin haukka, ehkä tuulihaukka. Väliltä löytyi lintutorni ja laavu, toiselta puolen suota. Läheltä menee tie. Kävin jokivarressa asti. Sinne rakennettiin jotain isoa, vesibussifirma mainosti suota, joten uskon sinne pääsevän kaupungista vesitsekin.
Kuten wikipediakin kertoo, alueella on paljon historiaakin, on suon kuivatusyrityksiä, tervanpolton ja kydöttämisen jälkiä. Sinne oli jopa haudattu kansalaissodassa tapettuja. Suota Etelä-Pohjanmaalla täytyy olla paljonkin, koska Seinäjoella on iso turvevoimalaitos. Tämä suo on onneksi suojelussa, sillä se on aarre.
Näyte Kotuksen kielijutuista
Tähtitieteen vaiheita Helsingin yliopistossa
Melan kasvioppi
Klassikkogalleria, naiskirjailijoita
Ruotsin kielen sanalista, wikisanakirja
Itämeriportaali
Scribble Maps, voi piirtää karttaan
Keitä olivat lappalaiset
Ihmisoikeudet.net
Background Fairy, taustoja bloggeriin
Suomenruotsalaiset, PDF-brosyyri
Suomen historiaa autonomian ajalta
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti