Työt vaivaavat vain vähän, mutta senhän jo tiesin etukäteen ja olisin tehnyt toisin, jos olisin saanut päättää. Minulla olisi ollut tehtävää omien oppilasraukkojeni kanssa. Nyt en pysty auttamaan ketään, menen vain tärkeän näköisenä puhumaan tyhjää. Onneksi on kieliblogi, johon kirjoitin eilen monta artikkelia, jotka alkoivat nekin mennä pessimistisempään suuntaan.
Käyntipaikka oli eri puolella kaupunkia ja olin Hallilanvuori -nimisen ulkoilualueen reunalla, jonne en kuitenkaan lähtenyt, kun näytti sade uhkaavan. Sitä ei tullut. En pitäisi jossakin suojassa istumisesta ilman mitään tekemistä, edes lukemista. Olen aina lähtenyt mieluummin sateeseen.
Kyllä täällä Seinäjoella varmaan kelpaa asua, kun on luontoakin ympärillä ja kivoja puistomaisia näkymiä. Toisenkin Kyröjoen haaran varrella kiemurteli miellyttävä kävelytie. Tosin ketään muuta ei siellä ollut. Työkaveri sanoi, ettei voisi ajatella Seinäjokea eläkepaikkana, koska ei tykkää mentaliteetista. Haloo, mistä hän sen tietää. Minä ainakin olen tavannut ihan tavallisia, mukavia suomalaisia ja en ole sen tarkemmin tutustunut. Kai se vaatisi aikaa ja kykyjä. Työkaveri vaikuttaa suoranaisesti ujolta ja estyneeltä, ihan hän hämmentyy tavallisestakin puheesta. Peittää ujoutensa kirjakieleen ja asialliseen esiintymiseen. No jokainen ihminen on minulle mysteeri, enkä lakkaa ihmettelemästä ihmisenä olemista.
Katselen ohi kiitäviä harlikka-ihmisiä, joita tuntuisi olevan erityisen paljon ja ihmettelen, minne he ovat matkalla, kun matkanpäällä ei ole väliä. Sitä samaa kuin lähtöpaikassa. Tänne on tulossa viikonloppuna jokin rallitapahtuma ja hotelli tulee täyttymään. Nyt täällä lehahtaa öljyn ja partaveden haju, kun komennusmiehet käyvät yönajan. Ei heitäkään ole hotellia täyttämään. Komennusmies minäkin olen, saan palkkaa siinä kuin muutkin, mutta en tee kovin tärkeätä työtä.
On mukava seurata, kun karu talvikaupunki on vaihtunut lehteväksi kesäkaupungiksi.
Luontokuvia
Ohjeet, blogipohjan muuttaminen 3-palstaiseksi
Dissidentistä tehtyjä lehtijuttuja. Marketta ei ole hoksannut laittaa ns. paluulinkkejä, joka helpottaisi hänen sivunsa käyttöä.
Kirjoitin pienen jutun kielestä ja vallasta. Tässä argumentoidaan, ettei asia ole niin yksiselitteistä, ettei ihmisiä kuitenkaan pysty manipuloimaan loputtomiin.
Mitä ovat vaikuttamistaidot
Suomi pähkinänkuoressa
Lisäys: Jostain kuuluu laulua, havahdun. Se on Maamme -laulu, kaikki säkeistöt. Onko täällä Helvetin Enkeleitä, jotka laulavat. Ääni tulee ulkoa. Kurkistan ikkunasta. Naapuritalo on mineriittilevyjen peittämä matkustajakoti, jonka pihalla seisoo pikimustia ihmisiä ringissä laulamassa Maamme-laulua. Aurinko heijastuu heidän ihostaan ja kaljuistaan. Vain Seinäjoella voi kokea tällaista!
Niin ja äänestin oikein pahansisuista akkaa eurovaaleissa. En tiedä pärjäisinkö sellaisen kanssa elävässä elämässä. Olen äänestänyt häntä ennenkin, en oikeastaan ole seurannut hänen tekemisiään, enkä loppujen lopuksi tiedä, mitä hän ajaa.
Löysin tieltä avaimet ja vein ne Poliisin löytötavaratoimistoon, missä istuva tyttö saattoi olla lievästi kehitysvammainen. Hyvä Seinäjoki siitäkin.
Hih, en tavallisesti korjaile ihmisten tekstejä tai ns. kielivirheitä, mutta kun juuri hiljattain kirjoitin kieliblogissani paikannimien taivutuksesta, en malta olla mainitsematta, että paikkakuntalaiset taivuttavat: Kyrönjoen eikä Kyröjoen. :D
VastaaPoista