Kuuman kostean...

Tämä ei ole Sagalundin häpeäpaalu, mutta lähes samanlainen

Saarella on nyt paljon porukkaa. Taalintehtaalla Baltic Jazz ja Kemiössä markkinat. Sitä seuraa heti Kemiön musiikkipäivät. Meillä oli aamupäivän hiljaista, mutta iltapäiväksi vilkastui. Oli yksi seurue, jossa oli kolme aikuista ja neljä alle kouluikäistä poikaa, jotka säntäilivät edestakaisin ihan tuttuun tapaan. Varmaankin omat lapsenlapseni ovat ihan samanlaisia.

Menin kyykkyyn ja kerroin, mitä kerroin, heidän tasoltaan. Reitillä on mielikuvitusta herättäviä paikkoja, voi kertoa Janssonin koirasta, jonka hän hautasi tuon kiven alle. Yhden talon alta oli löytynyt luuranko, kun taloa oli siirretty alueelle. Häpeäpaalu tietenkin on vetonaula. Huomasin onneksi ottaa mukaan korsun avaimen. Yleensä sinne ei ketään viedä, mutta nämä pojat tarvitsivat ehdottomasti korsun. Se on sisustettu oikealla rekvisiitalla. Luulen, että seudun sotaveteraanit sen ovat joskus tehneet.

Ilma on kostean lämmin ja vaatii vielä ehdottomasti uintireissua. Olin ajatellut, että menisin Taalintehtaalle, jossa on Bo Carpelan ja hänen kääntäjäjänsä Caj Westerberg, joka asuu paikkakunnalla, kirjallisuusillassa, mutta en ehtinyt. Uiminen on vielä parempaa kuin kirjallisuus.