4.5.08

Kesäsade

Kastuin kävelyretkellä. Kesäsade ei haittaa. Nyt onkin ollut kuivaa viikkokausia ja pellot tarvitsevat vettä: Kaikki mikä sataa ennen juhannusta, sataa laariin. Viljelystä puheen ollen, en taida laittaa parvekelaatikoihin mitään, koska aurinkoa saadaan vain osan päivästä. Kesällä ovat vihannekset ja hedelmät muutenkin halpoja. Tosi kalliita ne ovat olleetkin koko talven. Nyt tulee ostettua herkkuja, kun käyn isommalla paikkakunnalla arkipäivisin.

Minulla on omituinen tapa syödä tomaatteja, kastan niitä sokeriin, ehkä ei kovin terveellistä, mutta hyvää. Oli myös erityisen mehukkaita ananaksia kaupassa, keltaisia. Ananasten syöminen on hankalaa ja niissä on jokin aine, joka rikkoo suupielet. Ananastahan käytetään pihvin päällä paistossa lihan mureuttajana. Myös mango on mielestäni hyvää eikä hirveän kallista talvisaikaan. Kansainväliset kuljetukset heittävät hinnat joskus ihan nurinniskoin.

Ryhdyin lukemaan Paula Wilsonin kirjaa RÖSTER FRÅN FORNTIDEN GAMLA ORTNAMN BERÄTTAR. Wilsonin perhe on tunnettu matkailuyrittäjä. Heillä on Hiittisissä Rosalan viikinkikeskus sekä Bengtskärin majakka, jossa olen käynyt retkellä. Hyvä opastus ja mielenkiintoista kummassakin paikassa. Viime kesänä olin Örön linnakesaaren retkellä, joka oli myös Wilsonien järjestämä ja sekin oli hyvä retki. Paula Wilson on kirjoittanut komeasti kuvitetun, Bengtskärin majakan historiasta kertovan teoksen.

Tässä nyt lukemassani kirjassa hän esittää poleemisesti, että toisin kuin on pyritty väittämään vanhat paikannimet kertovat, että ruotsinkielinen asutus on vanhempaa kuin keskiajalta. Poleemisuus luo aina kiinnostusta. Yksi asia johon Wilson kiinnittää huomiota on, että on väitetty Suomen rannikkokaistan olleen asumatonta viikinkiajalla, tämän muistan itsekin lukeneeni. Kaikkialla muualla juuri rannikot ovat olleet parhaita asuinpaikkoja, miksi Suomi olisi ollut poikkeus. Tämäkin kirja on kauniisti kuvitettu ja kansantajuisesti kirjoitettu, olen ihan alussa vasta.

En tosin tiedä onko hirveän tärkeää ideologisesti, osoittaa ruotsalaisasutuksen olevan alkuperäistä eikä kolonisaation aikaansaamaa. Ehkä se on ja ainakin on tärkeä yrittää löytää totuutta, tai pyrkiä siihen ainakin, sehän on kai tieteenkin tehtävä.

Yksi hajahavainto vielä. Aina silloin tällöin putkahtaa jo ammoin päivittymästä lakanneita blogeja, muka päivittyneeksi. Nyt oli monia Vuodatuksen blogeja. Minusta olisi mukava, että voisi automaattisesti lopettaa tiettyä päivämäärää vanhemmat blogitilaukset, etteivät ne turhaan roiku. Yksittäin lopettaminen on vaivalloista. Olin myös huomaavinani, aioin sitä hetken, että lopettaisin kaikki tilaukset ja alkaisin rakentaa omaa suosikkilistaa alusta. Saa nyt nähdä mitä uuteen blogilistaan tulee.

3 kommenttia:

  1. Muistan lukeneeni, että Ahvenanmaan ensimmäinen asutus olisi ollut Suomen suunnalta tullutta. Sinänsä tämä on järkeenkäypää, koska Ahvenanmeri on ollut aikamoinen kulkueste pienemmille purtiloille. 500-luvulta lähtien tulivat 'ruotsalaiset' alueelle. Hämäläiset asuttivat myöhäisellä rautakaudella Kyrönjokilaakson, mutta tämä asutus hävisi tuntemattomista syistä.

    Käsittääkseni Uudenmaan rannikko on ollut asumatonta aina keskiajan alkuun asti. Kenties ajan poliittinen epävakaisuus aiheutti tämän. Sotaretket tehtiin vesitse rannikkoa myötäillen, eikä suomalaisilla ollut voimaa vastustaa viikinkejä. Hämäläiset pysyivät sisämaassa, helposti suljettavien jokien ja kapeikkojen takana. Varsinais-Suomen asukkailla oli ilmeisesti melko tiiviit suhteet länteen, ja jotkut heistä ilmeisesti ottivat osaa viikinkiretkiinkin.

    VastaaPoista
  2. Jännittävää. Juuri tätä, yleisesti hyväksyttyä käsitystä vastaanb Wilson haluaa käydä tai oikeastaan sitä, että ruotsalaisten asutus olisi vasta alkanut keskiajalla. Nimet ovat kovasti muuttuneet melkein tunnistamattomiksi ja niillä näyttää voitavan todistaa vaikka mitä.Tietysti on ruotsinkielisten itsetunnolle tärkeää osoittaa, etteivät he ole vasta tulleita.

    VastaaPoista
  3. Muuten: muistaakseni Tallinnan (vai oliko se Piritan?) luostarilla oli eräomistuksia Suomessa 1200- tai 1300-luvulla. En muista juttua tarkkaan, mutta muistaakseni kalastusoikeus Vantaanjoen Vanhankaupunginkoskeen oli kyseessä. Saattoi toki olla Porvoon- tai Kymijokikin. Tämä viittaisi äkkiseltään siihen, että rannikko ei olisi ollut vielä kovin vahvasti suomalaisten tai ruotsalaisten hallussa. Viro oli tuolloin paljon tiheämmin asuttu kuin Suomi, ja asukkaita taisi olla moninverroin Suomeen verrattuna.

    Mielenkiintoinen blogi sinulla. Olen muuten käynyt Sagalundissa kolmisen vuotta sitten. Lukkari syynäsi kynnenaluset ja piti kovaa kuria...

    VastaaPoista