
Edistys on vihdoin saavuttanut pienen kylämme sekatavarakaupan. Hyllyssä oli artikkeli, sievästi muovirasiaan pakattu, napostelupalasia - viipaloituja omenoita. Rasiassa oli ehkä puoli omenaa. Olen kyllä kuullut ja nähnytkin, että näitä artikkeleita on, nehän vastaavat kuluttajan syvällisiin tarpeisiin, revittyjä salatinlehtiä jne. Luin tästä myös vanhoista Suomen Luonto -lehdistä, turhake-osastossa. Eiväthän omena ja salaatti edes edes kestä repimistä...
Turhakkeita on tietysti paljon muitakin, se on katsojan silmissä, mikä milloinkin. Kuten nuo muotiblogit esimerkiksi. Kauniita, nuoria ihmisiä, niin itseriittoisia mutta tyhjiä. Olen nähnyt pari nuorta miestäkin, jotka pitävät muotiblogia (yli 500 kpl): Silver esimerkiksi. Kauniita sinänsä ja harmittomia. Paljon naurettavampi on vanha, puolifascistinen rutjake, joka on olevinaan herramies ja ylläpitää vanhanaikaisia arvoja. Jo blogin nimikin kertoo ao ajatusmaailmasta, Sanoma Ihmiskunnalle, missä ja mikä? Paremmat ja huonommat ihmiset vai? Harmittaa myös, kun ainoan tilaamani lehden, Timen, mukana tulee pari kertaa vuodessa muotiliite.
Minä kannatan säästäväisyyttä, rationaalisuutta ja vaatimattomuutta, tuulipukukansaa siis, sandaaleita, lenkkareita ja shortseja, mukavuutta. Se on myös tulevaisuuden melodia, jos ajattelee kohtuullista elintasoa mahdollisimman monille. Ei kerskakulutusta, lentomatkoja, kaupunkimaastureita ja muita turhakkeita. Silti kannatan sievää pukeutumista, kirpputorimuotia jne.
Varasin pesutupa-ajan ja mietin, että edellisestä taitaa olla kohta kahdeksan kuukautta. Minulla on paljon vaatteita, mutta en aina voi ottaa uusia, vaikka peseydynkin joka päivä. Vaatteet hiostuvat lenkeillä, pääasia on että saa kuivaa ylle. Ennen vanhaa osattiin tuulettaa ja pestiin harvoin. Pyykkääminen sitä paitsi kuluttaa vaatteita ja tekee kerralla uudesta käytettyä. Pärjäisin vielä muutaman viikon, mutta kun menen töihin, pyykkääminen vähän vaikeutuu ja lasken, että seuraavan kerran pesen vasta työperiodin jälkeen eli 6 kk:n kuluttua. Kalsareita ja t-paitoja voi aina ostaa lisää.
"Minä kannatan säästäväisyyttä, rationaalisuutta ja vaatimattomuutta, tuulipukukansaa siis, sandaaleita, lenkkareita ja shortseja, mukavuutta."
VastaaPoistaHämmentävää. Silkasta milenkiinnosta, kumpi mahtaa olla ettisempi vaihtoehto, Kiinassa/Koreassa tuotetut keinokuituvaatteet vai villakangas ja siitä mittojen mukaan ommeltu vaate (puku)? Villa on kotoisin Englannista tai Italiasta ja työ tehdään paikallisesti.
Hyvälaatuinen villa saattaa kestää kauemmin käyttöä kuin kantajansa, miten on keinokuitujen ja halvalla valmistettujen vaateparsien laita?
Onko kerskakulutusta se että sijoittaa rahansa käytännössä kertakäyttöisiin halpahallivaatteisiin joiden tekijöille ei edes makseta palkkaa? Vai kenties se että sijoittaa rahansa hyvälaatuisiin materiaaleihin ja työhön?
Onko kerskakulutusta sijoittaa laadukkaisiin kenkiin useita satoja euroja ja huolehtia niistä asianmukaisesti vai ostaa halvimmat kiinalaiset 10 euron lenkkitossut joka toinen kuukausi?
Työ maksaa eikä halvalla saa hyvää. Halpa hinta on aina jostain pois ja useimmin se on ammattitaidottoman orjatyövoiman selästä.
Varmasti aiheellista pohdintaa. Muistan kuinka kerran valitsin keinoaineiset Telemark monot, kun nahkaiset olisivat maksaneet mielestäni liikaa sillä seurauksella, että ostamani kestivät vain sen talven ja murtuivat pakkasessa.
VastaaPoistaKommentoija on täysin oikeassa. Ihan H&M -laatua en minäkään tosin kannata. Tulotaso ja käytettävissä oleva rahamäärä pakottaa kuitenkin harkitsemaan. Nykyään Idässä valmistetuissakin tavaroissa on hyviä ja se seuraa Japanin esimerkkiä. Kun olin nuori, japanilaiset tuotteet olivat usein heikkolaatuisia, nyt ne ovat laatua.
Tuolla globaalisella tuotannolla on sekä hyviä että huonoja puolia, emmekä tiedä mitä tästä seuraa, pystyykö ihmiskunta vastaamaan esim. öljyn loppumisen haasteeseen.