Kotioppijat

Kuvitus: amerikkalainen kotikoulu

Kirjoitin kannustavan kommentin kotioppijat- blogin pitäjä-äidille. Jos tänä aikana jonkun on mahdollista omistautua lastensa opetukselle, niin siitä vaan. Joku tyhmä kommentoija oli yrittänyt masentaa lapsensa parasta katsovaa äitiä ja saattaa hänet taas uudelleen vuosia jatkuneeseen kidutukseen. Syitä on tietysti vaikka minkälaisia, jotkut lapset eivät ehkä osaa olla joutumatta konflikteihin, mutta jos lapset nyt kotona oppiessaan ovat onnellisia harmonisia, silloin vanhemmat voivat ohan hyvällä omalla tunnolla jatkaa.

Minusta on väärin, että koululla on mahdollisuus valvoa edelleen lapsen oppimista, nuo kokeet ja kaikki. Varsinkin jos opettajana on sama tai samat, jonka kanssa meni hakauksiin aiemmin. Se saattaa pakottaa kotiopetuksen samoihin oppikirja-pohjaisiin ratkaisuihin kuin koulussa. Oppikirjat eivät ole opetusssuunnitelma vaan hätäratkaisu.

Kotioppijalla olisi mahdollisuus tehdä kerta kaikkiaan jotakin radikaalisti erilaista, jos vanhemmalla on siihen rahkeita. Ne asiat mitä koulussa opitaan, pystyy oppimaan aika vähällä - riippuu tietysti lapsen oppimiskyvystä ja lahjoista. Kotioppijat voisivat verkostoitua ja pitää yhteyttä luonnossa ja netin välityksellä. Tietokone- ja nettiaikana kotioppijoilla ja heidän vanhemmillaan olisi mahdollisuus käyttää hyväkseen netin kaikkia mahdollisuuksia. Sieltä löytyy vaikka kuinka paljon materiaalia ja apua, varsinkin jos osaa englantia.

Osa kotiopetuksen valitsijoista tekee sen ideologisista syistä, joille voi tuhahtaa. Siinä onkin suurin vaara, jos lapset opetetaan johonkin tiukkaan ideologiaan. Pitäisi myös hakea tilaisuuksia sosiaaliseen treenaukseen oman perheen ulkopuolellakin.

Jos kotiopetus tuottaa onnellisia ja harmonisia lapsia itkun ja hammasten kiristyksen sijaan, niin sitä kannattaisi suosia ja edistää ihan valtakunnan tasollakin, vähentäähän se myös täyteen ahdettuja luokkia. Opettajat valittavat aina myös resurssipulaa.