Puut näyttävät valoa hämärässä

Puut näkyvät huurteisinä ikkunan läpi hämärässä aamussa. Harvoja tämän talven vastaavia näkyjä. Laitoin vihdoinkin puuroa "heinälaatikossa" yön yli. Heinät vain puuttuvat. Ensin on muovinen kylmälaukku, sen sisällä pienempi, kankainen kylmälaukku ja vielä sanomalehtiä. Kiehautin esikypsytettyjä, rikottuja ohraryynejä ja lisäsin maitoa ja annoin olla laatikossa yön yli. Astiana oli käyttämätön retkipakki, jonka pitkulainen muoto sopi laitoksen sisään. Ei niitä ryynejä tarvitse edes laittaa lämpölaatikkoon, riittää liottaa esim yön yli.

Kyllähän siitä makoisaa tuli, kun vielä hetken aikaa lämmitin ja hämmensin puuroa kattilassa levyllä. Aikaa säästyi noin puoli tuntia ja säästyi vähän energiaakin. Minä laitoin voita rutkasti.
Ekokylässä saa ihastella heidän aamupuuroaan monine lisukkeineen, mikä on jo sinänsä hyvä syy tehdä Keuruun matka. Se on tehty rikotuista vehnänjyvistä ja on hieman eri makuista. Aion sitäkin koettaa omalla lootallani. Eero on tehnyt Ekokylän laatikon tarvittavaan kokoon.

En jaksanut istua pitkään kääntämässä, viheliäistä työtä se olisi, en osaa olla saamatta niskaa kipeäksi. Minulle tässä tulee pienoista kuuluisuutta, ainakin 40 käyntiä eri keskustelufoorumeilta ja lisää varmaan tulee.

Onhan tämä asioiden tila aivan ennen näkemätöntä tuhlausta. Maailman hienoin resurssi, maaöljy tuhlataan lyhytnäköisesti. Varmasti reilu 50 prosenttia kaikesta liikenteestä on huviajelua. Miksei sitä voi suunnitella, käydä harvemmin jos ollenkaan, tavata virtuaalisesti nyt kun pelit ja vehkeet on sitä varten ja tietokoneisiin ja nettiin on laitettu myös paljon hupenevia luonnonvaroja, mutta se on huomattavasti viisaammin sijoitettua pääomaa kuin autoilu, lentely ja huviveneily. Lentomatkailu, jota on verohelpotuksin tuettu niin, että jokaisella Matti Meikäläisellä on varaa käydä Thaimaassa. Matkakohteita olisi omassa maassakin, jos välttämättä on lähdettävä kotipaikkakunnalta, jossa sielläkin riittäisi näkemistä ja kokemista. Ja matkalle voisi mennä bussilla tai junalla tai korkeintaan kimppakyydillä.

Ihminen on niin lyhytnäköinen: mulle kaikki, kun minä kerta maksan, vaikka maksajana tässä ovatkin tulevat sukupolvet. Omistan itsekin auton ja kun sen olen kerran ostanut, ajan loppuun mutta vain järkeviä ajoja, en voi asettaa itseäni esimerkiksi.

Yhteiskuntarakenne on kehittynyt amerikkalaiseen tapaan autoilua tukevaksi ja siitä riippuvaiseksi. Meillä pitäisi olla Erkki Tuomiojan kaltaisia, vahvoja johtajia, jotka uskaltavat sanoa epämiellyttävät tosiasiat meille tyhmälle kansalle. Nyt on ryhdyttävä säästötalkoisiin.

Kansa on pienoiskoossa kuin tämän talon asukkaat. Joku on muuttanut pois ja täyttänyt roskalaatikot. Jo sinänsäkin, täällä olisi erinomaiset lajittelumahdollisuudet, rivi tilavia molokkeja alle 100 metrin päässä. Mutta ihmiset ovat jättäneet roskapussinsa jäteastioiden viereen sikin sokin, kun ne ovat muuten täynnä. Iso sekajätemolokki olisi sekin pienen matkan päässä. Ihmiset ovat valmiita "paskantamaan" heti oman pesänsä ulkopuolelle.

Kammottava tulevaisuuden kuva, kun nyt Kiinakin on siirtymässä amerikkalaistyyppisiin esikaupunkeihin, mistä oli Timessä artikkeli. On vaikeaa uskoa, että meitä viedään kuin pässiä teuraaksi, kohti tuhoa.

Yksinkertainen elämä olisi sitä paitsi antoisampaa, vähemmän rasittavaa, monipuolisempaa itse asiassa. Oletan, ehkä naiivisti, että aikaa riittäisi myös yhdessäololle, taiteelle ja sukupolvien luoman kulttuurin hedelmistä nauttimiselle.