Luen Tove Janssonin ihastuttavia aikuiskirjoja, kaikkien ikien kirjat jätän tuonnemmaksi. Kirjassa Sommarboken, isoäiti ja pieni Sophia- tyttö keskustelevat ja puuhailevat kesäsaaressa. Isä on taustalla ja sanallakaan ei mainita havaintoja tekevää ja kirjaa kirjoittavaa Tove-tätiä eikä hänen kumppaniaan Tuulikkia/ Tuutikkia. Vaikuttaisi, että kirja on suoraan elävästä elämästä.
Sophia on kuten sanotaan, pikkuvanha ja isoäiti on säilyttänyt ihailtavalla tavalla lapsellisuuttaan, joten ystävykset voivat seurustella tasaveroisina. Isä, isoäiti ja kirjailija/taiteilija ovat nyttemmin kaikki kuolleet, mutta Sophia on kypsä aikuinen, Suomen parhaiten kannattavan yrityksen johtaja.
Luin myös kirjan Rent spel, joka myös tuntuu täysin realistiselta, kahden vanhan ystävyksen yhteiselämän kuvaukselta. He kinastelevat usein ja kummallakin oli oma asuntonsa ja omat alueensa. Tove Jansson ei enää vanhana viitsinyt peitellä ja maan ilmapiirikin oli muuttumassa. Enää ei homoseksuaalisuus ollut kuolemansynti eikä edes sellainen tekijä, joka määräsi elämää.
Hyvää ystävänpäivää!
VastaaPoista