Viinanhuuruisia muistelmia

Ei tätä kukaan maun takia juo, sanoivat äijät ja irvistivät ryypättyään jaloviinapullosta ja laittoivat sen takaisin pöydänjalan viereen. Olen joskus maistanutkin jallua; siinä tuntui typerän humalaisen juttelun, oksennuksen ja krapulan maku. Itse en koskaan ole pehminnyt viinasta, aina on kontrolli ollut päällä. (Paria poikkeusta lukuunottamatta). En halunnut olla kuin isä. Minusta alkoholia juodaan myös maun takia. Ostamani kauniissa uudenmuotoisessa Koskenkorvassa oli maustettu vaniljalla. Siinä oli myös makeutta ja aavistus toffeeta. Luulisi siiä olevan menestystuote. En raski käyttää sitä karpaloiden kanssa tehtyyn kokeiluun, maut puhtaina.

Timessa taisi olla juttu amerikkalaisista pienistä viskeistä. Kiinnitin huomiota niiden pulloihin. Pakkaus on aina ollut tärkeä asia myös alkoholeissa. Absolut-vodkan menestys oli vain yksi monista tarinoista. Vaikkapa beefeater-gini, kenokaulainen viinipullo, neliskanttiset eri sortit liköörejä, suomalainen jäähile-votka Finlandia, erilaiset viinipullot: koreissa, pallomuodot...On kolmikanttisia lasipulloja. Tämä Koskenkorvan yritys uudella pullolla on myös hyvä.

Isä oli kausijuoppo ja joi itsensä aina halveksittavaan kuntoon. Olisi mukava joskus maistaa uudelleen tuota kuuluisaa jallua, josta aikoinaan niin paljon puhuttiin. Alkoholi piti hakea satojen kilometrien päästä, monesti taksilla, piti ostaa tuhtia tavaraa ja juoda itsensä vahvaan humalaan, että sai rahoilleen vastinetta. Ei puhettakaan keskiluokkaisesta tissuttelusta, ei ainakaan kuivista tai puolikuivista viineistä. Ei jokainen sitä reissua tehnyt, ehkä juuri tilin saanut jätkä, mutta useimmiten trokari. Olen itsekin hieman osallistunut teininä ensimmäisiin viinakokeiluihin, jotka tuntuivat jännittäviltä. Ryypätä pakkasen seassa kylmää viinaa suoraan pullonsuusta, oksennella Kommattivaaran majalla jne...

Syksyllä kuulin eräästä luokkatoverista, että hän oli jo varhain kuollut alkoholismiin. Hän jäi kiinni tähän viinan viehätykseen. Hän oli kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja olen joskus ihmetellyt, ettei hänestä ole mitään kuulunut. Hänen isänsä ajoi sitä kuplavolkkaria, jonka kolarissa äitini vammautui niin pahasti, että kuoli vuoden sisällä.

Useimmat luokkatoverit ovat hävinneet jonnekin yhteiskunnan keskiportaille, tyttöjen nimetkin ovat muuttuneet ja ulkomuodot samoin. Jotkut ovat esiintyneet medioissa. Kaksi luokkatoveria, tyttöä, oli viimeisissä presidentin juhlissa ja molemmat mainittiinkin radiossa. Yksi koulutoveri esiintyi tv:ssä, Silminnäkijä-ohjelmassa, joita löysin ilokseni Areenasta. Laatu on hyvä. Vielä ainakaan niitä ei ole saatettu ei-luvanmaksajien ulottumattomiin. Tuo toveri oli Stakesin tutkija Juhani Iivari, joka kouluaikana oli viidesläisiä fundamentalistikristittyjä, mutta on kääntänyt kelkkansa ja tullut vakavasti otettavaksi tutkijaksi. Hän on kiinnostunut rangaistuksista ja sovittelusta ja on näkynyt julkisuudessa vuosien mittaa. Papiksi hän alun perin luki ja kirjoitti kohutun pamflettikirjankin punapappiudesta. Kuulin juoruna, että Iivarikaan ei kestä alkoholia vaan muuttuu vähän otettuaan vallan pitelemättömäksi.

Täytyy ostaa uusi koskenkorva karpaloita varten. Viinassa on viehätyksensä, ei se siihen yhteen ryyppyyn koskaan jää, vaan ruoka maistuu sen kanssa, tyyliin venäläistyyppinen zakuska tai vaikkapa espanjalainen tapas. Pieniä herkkupaloja. Aukaisin kesällä laittamani kantarellipikkelsin (kokonaisina) ja yllätyin iloisesti. Sienten maku ja konsistenssi oli jäljellä. Etikkaa ei ollut liikaa. Näitä laitan vastaisuudessakin, vaikka säilöte-pussi maksaakin. Pakastetut kantarellit ovat menettäneet makuaan, hienoinen pettymys. Kyllähän niitä syö ja laittaa ruokien sekaan. Vierustoveri Helsingin matkalla tipsasi, että laittaa sokeria niin maku pehmenee. Minulla on jäljellä paljon puolukoita vaikka käytänkin niitä joka päivä aamupuuron kanssa ja muutenkin. Puolukat sopivat muuhunkin, esim. lihapatoihin. Mutta en millään saa kaikkea kulutettua. Koska seurapiirini on vähäinen, miltei olematon, en voi antaakaan niitä ihmisille, kolme pussia annoin sille mukavan tuntuiselle tytölle, joka kuskasi minut kotiovelle asti Helsingin matkalta, koska asuu vielä alempana saarella. Seuraavana päivänä autoni lähtikin vaivatta käyntiin ja ajoin eilenkin lumipyräkässä otattamaan pois tikit mahasta. Taas oli mukavaa olla mukavan hoitajan käsiteltävänä, eri kuin viime kerralla.

Ikeneni eivät kestä etikkaa eikä makeaa. Lehdessä mainostettiin Sensi Pro- valmistetta vihloviin ikeniin. Olen harjannut ikeneni pilalle. En kestä etikkakurkkua enkä edes lasimestarin silliä jouluna. Onneksi on myös uudenlaisia hammastahnoja, sensodyneja. Olen tehnyt muutakin ajattelematonta, josta saan vanhana kärsiä vähän.

Ei haittaa vaikka Yle sulkisikin Areenansa (osittain) Nyt kun yhteys on nopea, pystyn katsomaan Ruotsin tv:n ohjelmia. Heräsin keskellä yötä ja katsoin Antikrundanin. Ruotsin tv:n debatit ovat pirteitä ja hyvätasoisia myöskin. Ilman tv:tä pärjää mainiosti ja samalla säästää lupamaksunkin ja laitteiden hinnan. Pienituloisen pitää osata säästää, eri asia jos rahaa olisi runsaasti.

Tein mielestäni keksinnön jota aion heti testata. Tiedän kyllä periaatteessa, miten laitetaan html-koodilla esim. linkki, mutta en muista ulkoa, enkä koskaan viitsi opetella; kyse on bloggerin kommenttilootasta. Entäpä jos kirjoittaisi kommentin editorin kirjoitustilassa ja copy/pastaisi sen laatikkoon, toimisiko se.

Yritin auttaa sisartani tietokoneen trimmaamisessa. Hänen IE:nsä on muuttunut, antaa virheilmoituksia eikä ruutukaan näy kuin osittain. Yritin opastaa häntä lataamaan Firefoxin, mutta siitäkin tuli vikailmoitus: vahingoittunut tiedosto, ei pysty avaamaan. Sisko-parka, minun pitäisi matkustaa satojen kilometrien päähän toiseen maahan laittamaan jotain yksinkertaista asiaa kuntoon. Hänellä ei ole ketään muutakaan, eikä hän hienoa tietokonettakaan juuri käytä kuin laskujen maksamiseen ja skype-puheluihin. Tietenkin hän haluaa etupäässä seuraa, mutta en satu olemaan seuraihmisiä, ainakaan sisareni kanssa. Pari tuntia kyllä menisi, mutta pari päivää on jo liikaa. Hän on juuri saanut teetettyä 100 000 kr maksaneen kylpyhuoneremontin. Ennestään ihan hyvään ja siistiin kylpyhuoneeseen laitettiin kaakelit ja uudet kalusteet. On aivan käsittämätöntä, kuinka työ maksaa. Hän oli timakkana ja pisti stopin käsityöläiselle, joka olisi nylkenyt häntä vielä enemmän.