Asun pienessä kylässä, jossa on kyläkauppa, jonka valikoima on rajallinen ja hinnoissa oienen paikan lisää. Vaikka valikoimaa on jotensakin, en aina raatsi ostaa kalliilla hinnalla vaan käyn täydentämässä Kemiössä. Isojen Marketien, Lidleistä puhumattakaan, hinnat ovat vielä aivan toista. Saarilisää on kuntakeskuksissakin.
Joitakin peruselintarvikkeita saa kuitenkin suhteellisen halvalla. Porkkana, peruna ja lanttu ovat joitakin niistä. Jos juurekset pilkkoo, ne keittää nolla-ajassa ja jos ei laita liikaa suolaa, keitinveden voi käyttää ruoanlaitossa tai juoda. Sokerin ripottaminen ruotsalaiseen tapaan nostaa makua. Vaikka kuoripäälliset perunat ovat kai yhä suositeltavia, kuoritut perunat mahdollistavat keitinveden käyttämisen. Uunissa paahdetut juurekset, nam! Uuniperunat valmistuvat nopeasti korkeassa lämpötilassa. Muista pistellä perunat, etteivät ne räjähdä. Sesongin mukaan erilaiset juurekset ja vihannekset tuovat löytämisen iloa, kesäkurpitsa, munakoiso, sipulit, yrtit, kaalit. Juuressopat ja sosekeitot ovat suoranaista herkkua. Ne voi soseuttaa sauvasekoittimella. Makaroni ei ole erityisen hyvää eikä ehkä edes terveellistä, mutta tee makaronilaatikkoja, joihin voi laittaa mitä haluat soijarouhetta, jauhelihaa, sieniä, vihanneksia jne.
Sämpylöiden tekeminen on helppa ja mukavaa. Huoneeseen tulee samalla lämpöä. Sämpylöihin voi piilottaa erinäisiä asioita mielensä mukaan.
Kalasoppa on herkullinen ja helposti laitettava. Kalasoppaa voi laittaa myös savustetusta kalasta. Maitopohjainen on suomalaiselle tuttu. Silakkaa ja mukkua on helppo laittaa, puhkoa kalat ja paistaa pikaisesti pannulla, vaikka öljyllä. Auringonkukkaöljy on yksi hyvä vaihtoehto. Leikkaa kalat. esim. lohi poikki ohuiksi "pihveiksi" ja paista nopeasti. Nopeampaa kuin pikaruoka ja niin terveellistä ja hyvää.
Kuinka hyvää keräkaali onkaan ja edullista. Pitsasalaatti maistuu hyvältä pizzeriassa, miksei tekisi sitä itse raastamalla. Kaalisoppa, lihasoppa ja hernesoppa ovat yhä poikaa. Maustaa kannattaa. Erilaiset ruokaiset salaatit on helppo tehdä. Rucola on yksi materiaali.
Sienet ja marjat kannattaa poimia talteen. Puolukoita voi käyttää moneen lähtöön. Sienipikkelsiä on helppo tehdä sienisäilöte-pussin ohjeitten perusteella. Sienet säilyvät hyvin pakasteessa, voi niitä suolatakin ja liottaa sitten ennen käyttöä.
Tomaattimurska tekee hyvät padat ja on edullista ja varmaankin terveellistä.
Puuro luomuhiutaleista ja muista on edelleenkin voittoisa aamupala. Mysliä voi tehdä itsekin ja siitä saa suoranaista herkkua.
Jos sinulla on viljelymahdollisuus, se on ainutlaatuinen mahdollisuus ja antoisa harrastus. Parvekkeellakin voi viljellä.
Niin ja vielä kraanavesi. Tässä vuokrakasarmissa maistuu putkien kupari. Vasta iltapäivällä vesi on jotenkin juotavaa. Vettä kannattaa laittaa silloin vaikka isoon pulloon ja jääkaappiin muutenkin, niin saa raikasta eikä tarvitse juoksuttaa. Limsat ovat p:stä. En pysty juomaan edes vichyä herkkien ikenieni vuoksi. Joskus epäilin, että minulla on sydänvika, mutta huomasin että sydäntä alkoi puristaa jos olin juomatta pitkään aikaan. Vesi auttoi sydänkohtaukseen ja auttaa edelleenkin. Kyseessä ei tietysti ollut oikea sydänvika.
Hienoja kirjoituksia viime aikoina. Kiinnostavaa, että erittäin terveellinen ruokavalio on oikeasti myös halpa. Silti pienituloisilla on tutkimuksien mukaan epäterveelliset ruokailutottumukset. Tässä on tietty paradoksi, joka taitaa liittyä tietämättömyyteen. Pienituloiselle jokin valmisruoka on suhteelisesti kalliimpaa, mutta silti juuri he syövät niitä. Peruselintarvikkeet ovat aika edullisia ja silti herkullisia, mutta köyhä ostaa silti prosessoitua jauhelihaa eikä tee lanttulaatikkoa. Kummallista.
VastaaPoistaKalasta: Olen myös kalaruokien ystävä. Pelkään pahasti, että kalan valmistukseen tarvittava tietotaito on katoamassa. Oma ikäpolveni (n.30-vuotiaat) eivät osaa edes alkeita, kalan perkaaminen esimerkiksi ei onnistu kuin harvalta. Ennen se oli ihan perustaito.
Joskus tuntuu, Maalainen, että olet aika totinen. Sanoppas, että mitä teet silloin kun haluat ilotella?
VastaaPoistaOnhan se ihan totta, että olen totinen, vakava ja yksitoikkoinen enkä oikeastaan irrottele ollenkaan, mutta jotenkin siihen olen tottunut.
VastaaPoistaEhkä meilläkin vakavikoilla on olemassaolon oikeus.
Kyllä minuakin joskus naurattaa, mutta tilaisuuksia on viime aikoina ollut kovin vähän. En silti ole kovin onneton, melkein päinvastoin. Kun elää kuin luostarissa, pienetkin asiat alkavat olla merkityksellisiä, kirjoitin siitä, kun olin katsonut nuoren nunnan elämästä kertovan ohjelman.