En kyllä kehuis

Liikkeellä on meemi, jossa ihmiset listaavat lukematta jääneitä kirjojaan. Onhan tietysti selvää, että aina ei ole sillä mielellä, että hyväkään kirja ei mene tajuntaan. Joskus ei yleensäkään jaksa lukea. Klassikot kyllä vain sisältävät sellaisia arvoja, että ne siitä syystä ovat jääneet elämään.

Mutta tuossa meemissä on pieni sivuvivahde, mustan listauksen tekeminen kirjoista, vertaistuen hakeminen sille, ettei jaksa eikä ymmärrä. Vähän kuin lapsi keisarin uusista vaatteista. Toive siitä, että toisetkin tunnustaisivat, ettei noilla kirjoilla oikeasti olekaan suurta arvoa.

Listoilla on Seitsemän Veljestä, Karamazovin veljekset, Rikos ja rangaistus, Alastalon Salissa, Odysseus, vain muutamia mainitakseni, sillä en ole noita listoja erityisemmin edes katsellut. Nuo yllämainitut ovat ainakin olleet suuria lukuelämyksiä minulle. Ymmärrän kyllä, että nykyajan ihmiset haluavat fast foodia myös kirjallisuudessa. Minä tykkään slow foodista.