Attila the Hunn

En voi olla lukematta Blogikriitikko X:n "arvosteluja", vaikka siitä esim. Saara varoittaa ja myös ruksaamasta ja linkittämästä. Toistaiseksi ruksi on siellä. Ruoho ei todellakaan kasva hänen jalanjäljissään. Arvosteluasteikko on päin p:tä. Siinä ei ole tippaakaan tietoa pedagogiikasta eikä normaalijakaumasta. Ei hän oikein tunnu jaksavan edes blogeja lukea. Hänellä ei ole herkkyyttä tajuta vivahteita ja blogien ainutlaatuista ääntä.

Ne kertovat tilanteesta Suomessa ja maailmassa juuri tällä hetkellä. Oma huoleni on, että niitä ei säilötä minnekään. Ne katoavat, kun bloginpitäjä päättää lopettaa bloginsa. Onhan siinä tosin katoavan taiteen leimaa. Ne ovat kuin rannalle rakennettuja hiekkaveistoksia, jotka aallot syövät pois.

Kriitikolla on vain halunsa hävittää ja murskata. Joku on verrannut häntä edesmenneisiin Kajavaan tai Heikinheimoon, jotka sentään myös osasivat nostaa. Nahkahousuisesta Hytösestä en oikein tiedä.

Tähänasti arvostellut blogit ovat olleet itselleni tuntemattomampia. Vain muutama on ollut tuttua ja voin sanoa, vikaan meni. Aika ja minä , Aloitusmaisema, Aivoröyhtäisyjä, Alex Stubb, ajl. Arvostelija ei löytänyt oleellista, ei blogien sisältöä. Melkein tekisi mieleni yhtyä boikottiin. Blogejahan ei ole pakko lukea. Ne eivät väkisin tunkeudu sisään kenenkään postilaatikkoon. Se että tuhannet jakavat ajatuksiaan niiden kanssa, jotka sitä haluavat, ei ole rangaistavaa hybristä.

Joissakin kommenteissa on kyselty arvostelijan kriteereitä. Hän on vastannut ylimielisesti: "Tapani tulette tuntemaan", kuten Tuntemattoman Lammio. Hän kuvittelee olevansa jokin Jumalasta seuraava, ehdoton tuomari.

Sinänsä rajuus ja liikehdintä ei ole minulle vastenmielistä, jos se vain saisi lisää lukijoita ja kirjoittajia Blogistaniin. Mutta tässä näyttää olevan yksittäisen raivopään aloittama blogien kukistamisyritys. Kyllä hänellä varmaan on sielunveljiä muuallakin, esim. ns. vakiintuneessa lehdistössä ja mediassa, joka pelkää mandariinien vaikutusvallan katoamista. Lehtien kirjoituspaikat ja kolumnit ovat kuin keskiaikaisia läänityksiä, jotka antavat haltijalleen oikeuden mellastaa reviirillään. Yksinvaltias voi sitten läänityksen ottaa poiskin ja entinen haltija on passe´, katkera, loppuun kulunut kehäraakki.

Blogeissahan on kyse eri asiasta. Se on kansalaisten vapaata julkaisutoimintaa, ilman kaupallisuuden painolastia. Se on yhteisöllisyyttä, pubi tai kahvila, jossa kaikki juttelevat omiaan, usein toistensa ohi. Mutta joskus ohi lentävät sanat sattuvat ja pysäyttävät. Kahviloissa voi istua myös ammattilaisia tai sellaisiksi halajavia.

Mielenkiintoista olisi arvailla ko henkilön taustaa, onko hänellä kanttia arvosteluihinsa. Onko hänellä omia merittejä? Kirjoitusten taso on puolinokkelaa pikkuilkeilyä, mikä ei ole sinänsä vaikeata. On helpompi ilkeillä kuin olla rakentava. Negatiiviset tunteet ovat luonnollisia, ne eivät tunnu mielisteleviltä ja makeilta. On helpompi itkeä kuin nauraa, näyttämöllä.

Mitenkähän bloginkirjoittajat tulevat suhtautumaan kriitikkoon? Hän itse toivoo konfrontaatiota ja kuuluisuutta ja kiivas vastustus lisäisi hänen toivomaansa näkyvyyttä. Blogistan ei ole mikään selvä yhteisö. Sen ominaisuuksia ovat jähmeys ja konservatiivisuus. Vain lööppikamalla (ja neuleilla) on mahdollisuus nousta kärkeen. Onko tässä aineksia siihen? Itse arvelen varovasti, että on.

Toivottavasti kukaan ei epäile, että kyseessä on maalaisen sivupersoona, pohjakin kun on sama. Mitähän minä öisin puuhailen? Epäilen, että kyseessä voisi olla sama kirjoittaja kuin legendaarisella Absolute Truthilla, joka ei ennustuksieni mukaan jaksanut jatkaa valitsemallaan tiellä. Hän oli häikäilemätön, kaunainen, mielisairaalta vaikuttava sanataituri. Myös Täti Pensiö on ollut lähes yhtä "lahjomaton" (=lahjaton) blogikriitikko.

Sivupersoonista puheen ollen: Haluaisin selityksen sille, miksi Loistava puhallus-blogi on valinnut aliaksekseen Prosperon, joka oli nimitys, jota aforisti Paavo Haavikko käytti itsestään muistelmissaan. Hänen urlissaan on sana paavo. Onko Lassi Kämäri pseudonyymi?

Lisäys: Muutin hieman tätä merkintää, lisäsin pari tuttua ja mielestäni hyvää blogia siihen listaan, joissa arvostelija ainakin on iskenyt kirveensä kiveen. Päätin ottaa ruksini pois hänen kohdaltaan. Voinhan vilkuilla muutenkin silloin tällöin. En ole koskaan ostanut iltalehtiä, en pornolehtiä enkä Hymyä, vaikka olen niitä katsellut, kun olen roskalaatikosta poiminut. Muutkin "kritiikit" taitavat olla samalla lailla hutaistuja, kansankielellä, juosten kustuja. Sinänsä ei mitään pahaa kritiikistä. Sitä harjoitetaan muutenkin ihan hyvin, mutta lisä ei olisi pahitteeksi. Blogisanomien kritiikki, jossa tuntemattomia blogeja nostetaan esille, on ihan hyvä.

Jotakin pitäisi kuitenkin listanpitäjän tehdä, jotta top-lista tulisi vireämmäksi. En ole ainoa, joka on sitä vaatinut vaan olen lukenut mielipiteen monesta paikkaa. Pitäisi myös perustaa uudelleen blogien hautausmaa, jonne tietyn ajan päivittämättä pysyneet b:t siirtyvät. Myös lyhyemmän ajan päivittämättömyys pitäisi näkyä sijoituksissa. Tämä vain listan parasta ajatellen.