Olen katsonut kuinka minua raihnaisemmat naapurinukot ovat ajaneet lumessa pyörillään, tosin pakkanen on vähän haitannut. Nyt en voinut pidätellä vaan korjasin pyörääni ja kävin ajamassa. Kuinka mukavaa kun ei tarvinnut astella kipeällä jalalla, mutta kieli oli pidettävä keskellä suuta, kun tiellä oli vielä lunta ja jäätä. Poikasena sitä ajettiin läpi talven. Oli aika kova tuulikin, mutta kevättä se tekkee, ei sille mitään voi.
Suunnittelen ottaa pyörän mukaan ja ehkä jopa pyöräkärryn ja ajaa autolla jonnekin ja tehdä sieltä käsin matkoja ja yöpyä jopa teltassa. Olen lukenut kirjastolta ostamiani Erno Paasilinnan hienoja antologioita matkoista Suomessa. Hänhän teki itsekin paljon pyöräretkiä. Minä aion ottaa kannettavan mukaan ja pitää autoa tukikohtana ja tehdä siitä käsin matkoja. Autolla pääsee etäämmälle eikä tarvitse ajaa niin mahdottomia matkoja. Ensimmäiset matkat teen tässä lähiseudulla. Siihen kyllä liittyisi se sähköpyörä, joka on ollut jo kuukausia takuukorjauksessa Tampereella. Sanomana oli että takaisin ei kannata lähettää jos se ei toimi kunnolla. Teoriana on että sähköpyörä jaksaa vetää kohtuullisella polkemisella peräkärryä johon on lastattu teltta ja muut tavarat mukavaa yöpymistä varten. En ole vielä päässyt kokeilemaan edes.
Kävin Haaparannan puolella Ica Maxissa ja ostin sieltä paketin kuivattua poronlihaa ja leikkasin sitä pieniksi palasiksi. Maistui ihan siltä miten pitikin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti