Kolmatta päivää aitaa maalaamassa. Kovin kestävää siitä ei tule, koska aita on aika laho. Miehet korjasivat siitä vain pahimmat kohdat. Vinokin se on, koska kiviset aitatolpat ovat liikkuneet. Mutta nätti siitä tulee. Punamullan kanssa ei voi välttyä tukemasta punaiseksi, jauhe pölyää ja vetinen maali loiskuu. Minusta on kuitenkin mukavaa, ettei tarvitse istua alinomaiseen tauolla, kun teen työtä yksikseni. Sosiaalisuuden vuoksi on pitänyt. Vaikea keksiä puhumista pidemmän päälle. Tupakoijilla on tekemistä kessujensa kanssa, minulla ei sitäkään. Mukavaa olla ahkera.
Olen sitä paitsi vilustunut, mutta en niin huonona, että jäisin kotiin. Sairastelen niin harvoin, että voisin miettiä, jos olisin "henkinen", mitä olen ajatellut väärin kun sairastun. Näin teki ex. ystävätär, joka mietiskeli näitä syntyjä syviä. Nyt hän on varmaankin valmistumassa lääkäriksi. Joskus otan selvää, onko vaihtoehtohoitajalle, reikin ja kiinalaisen "lääketieteen" harrastajalle ollut vaikea sopeutua koululääketieteen tieteellisyyteen. Joskus tauti on vain tauti, uskoisin; tuskin kaikki on psykosomatiikkaa.
Museolla on ollut paljon vapaaehtoisia ja koululaisia, mutta en muitten työmiesten tapaan ole mennyt katsomaan työnäytöksiä. Varstan ääni on kuulunut riiheltä päin. Vähän joskus muistelen entistä elämääni tuollaisten koululaisryhmien kanssa. Ei oikeastaan kirpaise yhtään. Tämä elämänvaihe on kaikesta huolimatta parempi. Tähän aikaan, kun koululaiset parveilevat opettajineen, museo varmaan vetää myös hyvät rahat näytöksistään. Päivässä käy useita bussilasteja.
Impulsiivinen maalainen
Hyvä että punamullalla maalaatte! Itse osallistuin yhteen elämäni kaikkein raskaimmista urakkoista kun teimme tutulle pitkät pätkät jykevää aitaa. (todellä mäkistä ja kovaa maastoa, pitkä matka kantaa tarpeita paikalle) Sivelimme kaikki tolpat ja laudat oikein huolella maalikauppiaan suosittelemalla lateksilla.
VastaaPoistaJa miten kävikään! Kolmantena vuonna aita antoi jo hieman periksi ja viiden vuoden jälkeen koko rakennelman pystyi paljain käsin puskemaan kumoon. Puu oli muuttunut weetabiksiksi, mätää höttöä olivat kaikki pystypuut.
Viisaammilta kuulin että lateksi toimii ainoastaan silloin kun sitä ei ole kaikilla pinnoilla. Eli tolppiin sitä ei passaa laittaa lainkaan, vaikutus on kuin muovipussiin olisi puu pistetty. Nyttemmin on aika laitettu uudestaan pystyyn ja jätetty tyystin käsittelemättä, saapa katsoa kestääkö kuinka monta kertaa kauemmin.
Lateksilla on saatu aikaan paljon pahaa. Iso, historiallinen, Sagalundin alueella sijaitseva, Vretan koulu on maalattu lateksilla ja hilseilee. Sen päälle ei voi maalata öljymaalilla. Se on vain yksi tuhansista esimerkeistä. Keuruulla jouduttiin raaputtamaan käsin yhden talon seinät. Minä en siihen osallistunut, mutta kärsin siinä sivussa.
VastaaPoistaKeuruulla yritin tehdä kestäviä aitatolppia eläinten aitauksiin polttamalla kärjet karrelle. Enpä juuri huomannut eroa.