3.8.06

Päre päreistä

Kattoporukkaa itutti kollektiivisesti. Joku huomasi, että yhtäkkiä rivit olivat lähteneet harvenemaan. Uusi rivi lähtee tällä tekniikalla siten, että ohjainlautaa siirretään yksi lovettu pykälä ylöspäin. Nyt oli tullut kaksi. Jokaista tietysti harmitti, että ei itse ollut huomannut vaan hyväksynyt orjallisesti. Kaikki ovat kuitenkin aika taitavia käsistään ja tehneet jos jonkinlaista ennenkin. Kolme riviä meni piloille.

Ensin mietittiin mitä tehdä. Minä ajattelin, että lyödään yksinkertaisesti uudet kerrokset äskeisten päälle, mutta se ei saanut hyväksyntää. Vanha pappa, jota olemme konsultoineet sanoi, että katkaista päreitä ja työntää olemassaolevien alle. Lopulta päädyimme repimään nuo kolme riviä irti. Tietysti siinä kärsi sekä katto että tekijät. Suden korjaaminen tuntui raskaalta. Itselläni oli lisäksi betasalpaajan vaikutus elimistössä ja olin muutenkin maassa vaikka katolla.

Sitten kun osapäivää tekevä työnjohtaja lähti, istuimme juttelemassa emmekä jaksaneet kiivetä katolle. Minä en ruvennut ketään hätistelemään, kun olin itse niin voimaton. Eikä aikuisia miehiä oikein passaa pomottaa.

Siinä kun korjasimme virhettämme tuli pieniä erimielisyyksiä. Työnjohtaja puhuu melkein vain ruotsia ja yksi työmiehistä ei sitä juuri osaa. Tämä työmies on hyvin monitaitoinen itsekin, kokenut ja tehnyt elämässään paljon. Osittain kommunikaatiovaikeuksista johtuen äänet hieman kohosivat.

Museon puistossa olisi ollut kierävän teatteriseurueen esitys Tsehovin näytelmästä, mutta en jaksanut sitä ajatellakaan vaan ajoin suoraa tietä kotiin lepäämään. Kannoimme yleisölle penkit nurmikolle.

Jotain tarvetta minulle on yhä. Eksän pojan roolipeliharrastusta olen tukenut 5 €:lla/kk. Hän oli häiriköinyt ja saanut valituksia siitä ja suljettu pois joksikin ajaksi. Minun piti laittaa ohjeiden mukaan jäsenyys toiselle tyypille. Nyt kun entinen tyyppi oli saanut vapautuksen pannasta, minun piti siirtää jäsenyys entiselle hyvälle tyypille. Tein ohjeiden mukaan ja vingutin visaa. Minusta on hyvä että hänellä on kuitenkin yksi intohimo. Hän ei osaa periaatteessa muusta puhuakaan kuin kyseisestä Runescape:sta. Vähän siitäkin. Ei osaa kertoa kuulumisiaan eikä kysy minun. Hänellä on kuitenkin hyviä kavereita saman harrastuksen parissa. Siinä iässä isoveli oli jo kaljoittelun ja tupakoimisen maailmassa ja kotiopetuksessa. Tämä sentään käy koulua vaikka ei kovin suurella menestyksellä, ei ole edes erityisryhmässä. Katson, että minulla voi olla osani pojan pitämisessä kaidalla tiellä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti