Vaikka blogimaailma kasvaa huimaa vauhtia, toisesta päästä tippuu kaiken aikaa ulos hyviä ja nautittavia kirjoittajia. Suomen kansa ei ole vielä ottanut tavakseen seurata aitoa ja liioista sosiaalisista konventioista vapaata ajatuksenvirtaa ja -vaihtoa, josta ainakin itse nautin. Saada jotenkin itse pistää omia höpinöitään siihen virtaan, on kummallisen tyydyttävää. En voi kuitenkaan ymmärtää, että monenmonet itseäni monta kertaa kiinnostavammat kirjoittajat näyttävät saavan vain vähän lukijoita, mikä vaikuttaa kirjoittamishaluihin. Ei tunnu olevan oikein hienoa linkittää toisiin kirjoittajiin, ei ainakaan toistuvasti. Siitä saa helpolla ivallisia huomautuksia. Itse en missään nimessä edes haluaisi tavata bloggajia, sillä en pidä pettymyksistä, en itseni enkä toisten aiheuttamista. Tästä löysin linkin eräästä uudesta ja kivasti kirjoittavasta blogista. Jaan Obeesian sydämen kirjoittajan innostuksen elämään ja blogeihin.
Mystisen nimen Kari Kosmos omistaja on paitsi nautittava kirjoittaja myös mystisen näköinen henkilönä, rastatukkineen, kulahtaneine ulkomuotoineen. Hän on runoilija, kirjailija ja muusikko. Luin hänen pohdintojaan guruista, joita olen tavannut itsekin sekä pieniä että isoja.
Finnsanity vaikuttaa pohtivalta ja asioita kyseenalaiseksi asettavalta.
Kari Uotia luen, koska pidän piikeistä yhteiskuntaruumiin lihassa. Hän on ärsyyntynyt suomalaiseen oikeuskäytäntöön, on sen todellinen asiantuntija. Me asiaan perehtymättömät tietenkin arvelemme, että miljonat makaavat kuitenkin piilossa jossain Cayman-saarilla.
Jokisipilä on hieno lisä blogistanin viisaiden tohtoreiden joukkoon. Hänellä on nimeä tutkijana.
Jussi Apila vaikuttaisi taas tutkijamaailman Jussi Varekselta, ainakin mitä tulee nuhjaantuneeseen ulkomuotoon. Vähän saman tyyppinen hahmo kuin hän, joka kirjoittaa Mätämunan mustelmia.
Mukava idea on Salakuunneltua.
Anna Ciaran pitämillä kursseilla olen itsekin ollut. Hän kertoo englanniksi mm. kaupunkipermakulttuurista ja eko-onnellisuudesta.
Hyvä ystävä,
VastaaPoistaOn helpompi olla ja elää ja jatkaa maassamakaavan mukilointia, kun motivoi sen itselleen - raiskaaja se kuitenkin on.
Minun lyömiseni, jota nyt on jatkunut kohta 15 vuotta, motivoidaan sillä, että hakkaamisen vastapainoksi sillä on jossakin muille kuuluvaa rahaa suunnattomasti. Oletetut varat antavat luvan lyömiselle.
Olisikohan lyöminen yhtä helppoa, mikäli kaikki tietäisivät ja hyväksyisivät, että mitään pahoinpitelyyn oikeuttavia rahoja ei ole. En ole saanutkaan maksua nyrkkeilysäkkinä olemisesta.
Puhdista pääsi ja ajattele sellaista mahdollisuutta, että tämä menettely onkin poliittinen näytelmä, jota ei enää kylläkään tarvita, mutta joka on jäänyt päälle. Vastaanottaja saa säännöllisesti suuntavilkkua turpaansa niin, että ei kykene esiintymään raitilla tavallisena ihmisenä.
En minä tavallinen ihminen olekaan. Minä olen minä ja arvostan itseäni tällaisena. En usko, että kaikki voivat sanoa samaa itsestään.