Keskiviikko

Keskiviikko tuntuu olevan tapahtumarikas päivä museolla. Tämä museo on kai kuuluisakin vapaaehtoistyöntekijöistään ja lapsille tarkoitetusta museopedagogiikasta. Ainakin sinne tuli vanhanaikaisiin vaatteisiin pukeutuneita aikuisia ja lapsia tekemään asioita. Puhuttelin yhtä miestä ja hänen ex-puolisonsa oli se henkilö, jonka sijaiseksi minä tulin. Leikkasin pensasaitaa ja minun asiakkaani korjasivat tavallista. Toiset kesätyöntekijät lajittelivat päreitä, kun kohta ruvetaan lyömään pärekattoa yhteen varastoon. Talojen nurkilla on vesitynnyreitä ja punaiseksi maalattuja ämpäreitä palovaaran takia. Eilen meislasin auki yhden öljytynnyrin ja maalasin koko tynnyrin ja monta sinkkiämpäriä ferrexillä. Ehdin tekemään paljon muutakin ja tuntui silti, ettei ole kiire. Toivottavasti museonjohtaja keksii asiakkailleni ja minulle tekemistä. Hän on pyytänyt tekemään penkkejä vanhoista lattialankuista. Ehkä rupeamme valmistamaan leikkikaluja ja tarvekaluja enemmänkin.

Kävin kuuntelemassa lapinmiehen juttuja ja ronskeja ne ovatkin. Hänen vaimonsa tosin varoitti niissä olevan lapinlisää. Ohimennen kuulemani juttu oli edelleen muistoja rauhanturvaamistoimista. Hän kertoi kehitysmaista tulleiden rauhanturvaajien kulttuurista ja toilauksista aika värikkäällä tavalla, joita parempi olla referoimatta.

Suunnittelen uimaan menoa. En viitsisi katkaista jo viikkoja jatkunutta päivittäistä tapaa.