Björkboda

Mitä björkbodalainen haluaisi kylästään kertoa, jos häntä pyydettäisiin kuvaamaan kotiseutuaan?

Ensimmäiseksi hän varmaan kertoisi asuvansa lukkokylässä, jossa on Suomen vanhin, samalla paikalla toiminnassa oleva tehdas. Se on perustettu jo v. 1732 ja sillä on tietenkin kiehtova historiansa, sillä ja sen kyljessä olevalla herraskartanolla. Lukkojen valmistus alkoi jo 1887. Kylässä on vanhaan työläisten asuinrakennukseen perustettu lukkomuseo, joka on korjattavana. Lukkomuseo kuuluu samaan museosäätiöön kuin Taalintehtaan ruukinmuseo, jossa yksi huone on omistettu Björkbodalle. Näytteillä on täällä tehtyjä tuotteita, joista mieleen jää ainakin hulluinhuoneen lukko, joka onkin vähän krouvimpaa kaliberia. Nyt ruukissa valmistetaan kuuluisa boda-lukkokehyksiä, joita viedään kaikkialle maailmaan. Tehdas siirtyi jo kauan sitten Wärtsilän omistukseen ja kuuluu nykyään Assa Abloy -konserniin.

Sitten hän mainitsisi varmaan asuvansa Kemiön saarella, jossa on kolme kuntaa, Kemiö, Västanfjärd ja Dragsfjärd ja onpa saaren pohjoisosassa palanen Halikkoakin. Saarelle pääsee mantereelta kahta siltaa myöden ja yhdellä lossilla. Björkboda on pieni kylä keskellä saarta, mitt på ön, kuten sanonta kuuluu.

Hän kertoisi, että Björkboda kuuluu Dragsfjärdin kuntaan ja on lähellä Kemiön rajaa. Kylän läpi menee vilkkaasti liikennöity maantie, jota myöten kulkee arkisin raskaasti lastattuja rautarekkoja, jotka tuovat materiaalia Hangon Koverhaarista Taalintehtaan rautatehtaaseen. Samaa tietä kulkevat turistit kuuluun Kasnäsiin, josta yhdyslautat kuljettavat matkalaisia mm. Hiittisten saaristoon, joka nykyään kuuluu Dragsfjärdin kuntaan. Kasnäs on itsekin jo melkoinen turistirysä, josta on kesäisin vaikea löytää parkkipaikkaa. Siellä on yhden yrittäjäperheen vasta valmistunut kylpylä ja lomahotelli. Siellä on kalanjalostuslaitos, jossa käsitellään etupäässä kirjolohia, joita viljellään merellä sijaitsevissa kasseissa.

Kylän huomaa valtatieltä melkein vain Nesteen huoltoasemasta, jossa on kaiken aikaa tarjolla 39 ruokalajia ja lystikkäistä fasaanimainoksista, jotka kertovat paitsi tiellä liikkuvista fasaaneista, myös metsästäjä Holmin itsepalvelumyymälästä, jossa saaren tapaan voi itse valita paistinsa pakastimesta ja kilauttaa rahan kirstuun. Fasaanit ovatkin tyypillisiä kylälle. Niitä on joka paikassa vaikka lopputalvesta järjestetäänkin jahteja Herroille ja Narreille. Näiden lopunaikojen lintuinfluenssa-pelot eivät ainakaan toistaiseksi ole vaikuttaneet lintujen elämään, vaikka tarhaaja onkin vähentämässä fasaanikantaa. Mutta miten vähentää sitä kantaa, joka on levinnyt kymmenien kilometrien säteelle. Huoltoasemalla ovat myös kylän postipalvelut ja sieltä löytyy kesämökkiläiselle ja satunnaiselle matkailijalle monenlaista tarviketta.

Linnut ovat levinneet kauas ympäristöön ja suhtautuminen niihin varmaan vaihtelee. Välttämättä ne eivät ole kaikkien ilonaihe.

Björkbodassa on Kauppa isolla K:lla. Se on tärkeä asia kylän elämälle. Se oli välillä kadota ja lopettikin, mutta tilanomistaja Gösta von Wendt osti ja kunnosti rakennuksen, jossa ennen oli ollut pankki ja vuokrasi sen nuorelle yrittäjälle. Nyt se on auki joka päivä 9-20, kesällä 9-21 ja vetää puoleensa mattimyöhäisiä ostajia kaikkialta saaresta kyläläisten lisäksi. Kaupassa on ystävällinen palvelu ja ennen kaikkea veikkauksen asiointipiste. Sieltä voi vuokrata videoita ja ostaa purtavan lisäksi vaikkapa pakkauksen olutta. Myös peliautomaatti on ahkerassa käytössä ja tuottaa varmasti kansanterveydelle mukavasti.

Vanhaa Siwan kiinteistöä on alettu kunnostaa kolmannen sektorin toimesta ns. työpajaksi. Ensin oli vuorossa vanha posti, johon on jo kunnostettu toimitilat projektille. On tarkoitus, että kiinteistöihin tulee kahvila, työpajoja ja tietokonesali. Mutta asioilla on taipumus pitkittyä ja mutkistua. Kyse on myös siitä, onko suuri työpaja ylimitoitettu pieneen kylään. Asiakkaita ei oikein tahdo riittää. Ne syrjäytyneet työnhakijat, jotka eivät millään pääse työmarkkinoille, alkavat olla jo niin sairaita, etteivät he oikein pysty mihinkään. Kylään on pitkä matka kaikista kolmesta kuntakeskukesta ja työttömän saama 8 € kuluu helposti jo bussimatkoihin.

Satunnainen matkailija tuskin huomaa maatiloja ja metsän keskelle kätkeytynyttä omakotitaloaluetta. Skånpustenia. Aika lähellä tietä on myös Björkbodan perinteikäs koulu, jossa toimii kerran viikossa auki oleva kirjatupa eli bokstuga. Koulun läheisyyydessä on myös hyvin hoidettu urheilukenttä, joka on saaren vireän jalkapallourheilun keskus. FC Boda on vireän joukkueen nimi.

Ehkä hienointa Björkbodassa on kustavilais-aikainen ruukinmiljöö, jota on restauroitu EU-rahoilla. Vanhasta viljamakasiinista on tehty juhlahuoneisto, Ritarisali. Sen ympärillä tapahtuvat värikkäät fasaanijahdit ja niitä seuraavat juhlat.

Ruukki on perustettu, mihinkäs muuhun kuin puron varteen. Björkbodan järvestä laskee edelleenkin puro, joka on ollut edellytyksen ruukin syntymiselle. Puu ja vesi, ne merkitsivät enemmän kuin malmin puute. Malmia pystyttiin kuljettamaan laivalla Ruotsista ja masuunitoimintaan tarvittavaa kalkkia on saatavilla saarella omasta takaa. Järven rannalla on paitsi ruukkimiljöö, vain pari kesähuvilaa. Näinä lumettomina talvina jäällä ainakin pystyy hiihtämään, jos ei muualla, ihailemassa jylhää erämaaluontoa.

Isolta tieltä näkee valaistun tien päässä pari vinkkeliin rakennettua, kallioilla sijaitsevaa kerrostaloa. Ne ovat jo hieman iäkkäitä, mutta tarjoavat edullista asumista. Taloissa asuu yhä tehtaan työläisiä ja vanhuksia, joille Kimin pitämä Tarmo-lähikauppa, suoraan rinteen alapuolella, on elinehto. Useat ovat kuitenkin muuttaneet edullisen asumisen houkuttelemana, kuten vaikkapa tämän kirjoittaja, joka tuli paikkakunnalle netin kautta.

Nyt nuo sosiaalisen asuntotuotannon aiemmin omistamat vuokrakerrostalot on uuden omistajan, ehkä keinottelutarkoituksessa, aikeissa tarkoitus muuttaa osa asunto-osakkeiksi, mistä asukkaat saivat tietää sanomalehdestä ja ovat kovasti ymmällään.

Kaupalta tie jatkuu Västanfjärdin Nivelaxiin.

Björkbodan kyläyhdistys on toiminut vuodesta 1987 (?) asti, jolloin Gösta von Wendt sen puuhamiehenä perusti. Kyläyhdistys on toiminut rekisteröitymättömänä yhdistyksena, mutta nyt se on astunut virallisten yhdistysten joukkoon. Vuonna 2000 saatiin aikaan teatteriesitys, nimeltä Den sista Osten, Viimeinen juusto. Se oli suuri voimainponnistus, jota on muisteltu haikeudella. Yhdistys on viime vuosina saanut aikaan viihtyisän leikkipuiston ja kunnostanut omakotialueelta koululle leikkipuiston ohi kulkevan jalankulkutien. Se on järjestänyt teatteri- ym. matkoja, kesätempauksia, talkoita ja muita yhteisiä rientoja.

Kemiön saarihan on Suomen suurin rannikkosaari. Missä on meri Björkbodassa? Merenrantaakin löytyy, mutta hieman kauempana ja mutkaisen tien päässä. Kyläyhdistys on viime aikoina kunnostanut kaunista uimarantaa, ruopannut liejuista pohjaa ja ajanut hiekkaa rannalle. Ranta on pieni, mutta oikein viihtyisä ja siellä on kauniisti hioutuneita kallioita. Rannalla on historiallinen, kunnostettu makasiinirakennus. Siihen rantaan tuotiin ennen maailmassa laivoilla materiaalia ruukin tarpeeseen ja ajettiin hevosilla kylätietä ruukille. Olihan siellä suunnalla myös legendaarisen Anders Ramsayn aikana omakin Sunnanån ruukki, joka paloi ja on purettu. Jäljellä on muutama kuonakivestä rakennettu kivirakennus.

Anders Ramsay ansaitsisi oman lukunsa. Hän oli lahjakas hulivilipoika, josta tuli ruukinpatruuna kahteen otteeseen. Ruukin menestys katkesi suhdanteisiin, mutta myös Andersin suuruudenhulluun luonteeseen. Vanhoilla päivillään hän ylsi menestysteoksen kirjoittajaksi ja tuli sinuiksi värikkään elämänsä kanssa. Hänen muistelmistaan on sanottu, että ne ovat ylipäätänsä parhaat koskaan kirjoitetut muistelmat. Kirjan nimi oli FRÅN BARNAÅR TILL SILFVERHÅR, suomeksi, MUISTOJA LAPSEN JA HOPEAHAPSEN. Ne ilmestyivät vuosina 1904-07 ja suomeksi 1966.

Lisäys, 13.10.08 : Anders Ramsayn muistelmia ei ole suotta kehuttu. Ne ovat eloisat ja kertovat myös paljon Björkbodan ja koko saarenkin paikallishistoriasta. Muistelmat ovat löydettävissä myös netistä, Project Gutenbergista.

Lääketieteen tri Pekka Nykänen, yksi hyviä nettitovereita, on blogissaan kirjoittanut tästä aiheesta, minkä löysin vasta äskettäin. Hän on hakenet aikautta koskevia leikkeitä historiallisista nettiarkistoista. Mukana on myös linkki professori Jukka Kemppisen blogiin, missä myös käsitellään Ramsayta ja hänen aikaansa.

Ramsay oli Marsalkka Mannerheimin taiteilijaisän tovereita. Konjunktuurit saattoivat olla syynä hänen kahdenkertaiseen konkurssiinsa Björkbodassa, mutta toki kai hän oli myös varmaan huikentelevainen ja liian rohkeakin investoinneissaan.

Jälkikirjoitus
Kauppa ja lukkotehdas ovat lähteneet Björkbodasta. Taalintehdas on lopettanut monisatavuotisen toimintansa. Lukkotehdas oli kauimmiten Suomessa samalla paikalla toiminut tehdas.