Loordi toteutti nykyaikaista menestymisunelmaa. Yhdessä illassa yhtyeestä tuli hylkiömaan vähän puolivillaisesta yhtyeestä Euroopan estradien lemmikki. Vähäpukeiset, seksuaalisuudella pelaavat kauniit ihmiset pyyhkäistiin syrjään, kun jörö suomipoika hilparaa heilutellen näytti europelleille taivaan merkit. Sadat samanlaiset ja ehkä paremmin laulavat ja soittavat bändit odottavat oman ryysyistä rikkauteen-tapahtumaansa: Kun heidät keksitään ja he tulevat kuuluisiksi. Sama tilanne on tietenkin monella muullakin kirjailijaksi haaveilijalla, kuvataiteilijalla, urheilijalla, tietotekniikan taitajalla. Mutta kopioija on jo myöhässä, asia on jo keksitty. Originaalisuus on valttia ja vain sen voi muuttaa rahoiksi. Keskustella voi tietenkin kuinka aito Lordi oli. Ehkä hänenkin temppunsa olivat jo tehty satoja kertoja. Puuttui vain tuo suotuisa tilaisuus ja tilaus. Oikea aika ja paikka. Ehkä menestykseen vaikutti myös suomalaisten legendaarinen huono aikaisempi menestys. Nyt kun tilaisuus tuli ihmiset halusivat palkita alakynnessä olijan. Ihmiset rakastavat tuhkasta nousijaa, mutta aivan yhtä nopeasti taas kääntävät peukalonsa alas.
Unohtaa ei sovi myöskään, että Lordi on tehnyt määrätietoista työtä. Hahmot ovat huolellisesti mietittyjä, ja salaperäisyys luo lisää mystiikkaa. Lordin jyhkeän olemuksen takana on pyöreäposkinen, auttamattoman köyhää kaupunkilaiskieltä puhuva suomalaismies. Lapin murretta hänen puheessaan on rippunen, ehkä tuo mie varsinkin. Muuten jos satuitte joskus kuulemaan kuinka suomenkielen taiturin Juha Vainion lahjakas poika rääkkää kaunista suomenkieltä, ilmiö on sama. Varmaan Ilkka Vainiokin puhuu hyvää englantia, jonka kuunteleminen ei ole rangaistus. Tomi Putaansuu tekee viisaasti naamioituessaan ja puhuessaan englantia haastatteluissa.
Lordi antaa kasvot kaljaa kittaavan peräkamarin pojankin kapinalle. Nuoriso näyttää, että kaikesta meidän vanhempien mutinasta huolimatta, heistä on johonkin, paljon parempaankin kuin me tankerokieltä puhuvat vanhemmat edes olemme koskaan uskaltaneet uneksia.
Putaansuu on antautunut harrastukselleen. Hän on tutkinut hirviömaailmaa ihan pikkupojasta alkaen. Hän on taitava piirtäjä, ammattilainen. Hänen menestyksensä ei ole sinänsä onnenkantamoinen vaan uurastuksen ja lahjakkuuden menestynyt liitto. Ilman lahjakkuutta ei menesty vaikka jälkeenpäin me muut sanommekin: Kuka tahansa olisi tuollaiseen pystynyt.
Lordi on vaarallisen saatanallinen vain jos hän vie meidät siihen harhaluuloon, että oikotie menestykseen on olemassa. Kieltäymyksen kapea tie on kuitenkin se ainoa mahdollinen, vaikka toki onneakin tarvitaan.
Joku muu on varmaan jo sanonut tämän, mutta mielestäni kyse oli vähän samasta kuin EU:n perustuslaillisen sopimuksen kaatamisessa kansanäänestyksissä. Ihmisiä ärsyttävät monet itseriittoiset instituutiot. Kun niille kerrankin pääsee näyttämään, tilaisuus käytetään hyväksi.
VastaaPoista