Dream come true

- On se kiva, että Loiri vielä jaksaa yrittää!
- Mutta onpa se mennyt pahannäköiseksi.
- Sitä se viina teettää.

sitaatti Kaleidoskooppi-blogista

Nyt se on tapahtunut, miten tästä eteenpäin. Me emme olekaan Euroopan paariakansaa, vaikka niin luulimme. Lähes jokaisesta maasta tuli pisteitä. Meitä rakastetaan. Tämän kokemuksen voi toivottavasti yleistää jopa yksilötasolle. Opetus on, että hyvällä itsetunnolla, luovuudella ja yrittämisellä juuri minä voin olla pidetty ulkonäöstä huolimatta. Meidän täytyy nyt löytää sisäinen Lordimme itsekunkin, ainakin me joilla on itsetunto-ongelmia.

Monet blogit ovat jo ehtineet kirjoittaa tästä hurmaavasta ilmiöstä. Hanhensulka, Blogisisko . Oppineille tulee miellyttävää selittämistä pitkiksi ajoiksi. Tämä on parempaa kuin jääkiekkokulta.

Katsoin videon Lordin lehdistötilaisuudesta. Mies puhuu hyvää englantia. Joku vertasi sitä Räikkösen kielitaitoon, mutta ero on ääntämyksen osalta suuri L:n eduksi. Nuori polvi puhuu tällaista englantia, ei enää tankero-sellaista kuten me vanhemmat. Sekin kertoo suomesta jotain. Nuoremme eivät ole enää kuin puusta pudonneita vaan sanavalmiita eurooppalaisia.

Sitten on se seikka, että osaammeko nyt olla onnellisia ja nauttia. Se nauttiminen on varmaan yhteisöllistä, lähipäivät tulevat sen näyttämään. Meikäläinen on jo menetetty. Tutkiskelen itseäni. Aivan ylimaallisia onnellisuuden tunteita, en silti tunne. Se on suuri puute.

Vaikka pidänkin itseäni myös ruotsalaisena, entinen siirtolainen kun olen. Se, että Ruotsin teennäinen Carola ei tällä kertaa voittanut, tuntuu hyvältä. Hänen loistavan valkoiset hampaansa, kauneusleikkauksin kiristetty naamansa ja pakotettu positiivisuutensa ja epäaitoutensa ei tuntunut hyvältä. Silti hän osaa laulaa. Mediakin alkoi jo olla häneen kyllästynyt. Ruotsin voittaminen tässä parasta on.