
Minä en kärsi kuumasta, lapsenlapsi sen sijaan on voipunut. Sanoin, että voin lähteä hänen kanssaan järvelle onkimaan; olen kysynyt farbror Kotkalta veneenkin lainaksi tai sitten olisimme voineet pyöräillä. Ei sopinut, hän jäi mieluummin katsomaan telkkariaan. Minä pyöräilin ehkä 40-50 km, sehän on helppoa vaihdepyörällä. Kiersin ensin Östersjön, katsoin Hallstan sulkuja ja päätin sitten käydä vielä kerran katsomassa taloa, josta jätimme hävyttömän alhaisen tarjouksen. Siellä tapahtui vajaa vuosi sitten murha; anabolisia streoideja, käsittääkseni, käyttänyt kaveri tappoi vaimonsa ja tyttärensä, siksi talosta eivät ainakaan paikkakuntalaiset ole kiinnostuneita. Hinta on pudonnut jo kolmanneksella ja me tarjosimme vielä vähemmän. Tuskin he silti myyvät, murhatun naisen äiti ja vankilassa istuva murhaaja omistavat talon yhdessä, eikä se ole oikein mukavaa äidille.
Minulle se olisi sopiva talo, en pelkää yliluonnollisia asioita. Se on sitä paitsi oikea talo, talviasuttava ja mukavuuksilla, järven rannalla ja kaikkea. On ulkorakennuksiakin. Lähimpään keskukseen on n. 10 km. Miten sen rahoittaisimme on tietysti oma juttunsa, ehkä siinä saa olla koko suku mukana, minulla ei ole paljon rahaa. Minun ei tarvitse taloa omistaa, kunhan saan asua ja hallita eikä se maksaisikaan enempää kuin nykyinen kaupunkiasunto. Olen neljän vuoden päästä viimeistään eläkeläinen.
Poju halusikin ongelle, löysimme kuivasta maasta vain yhden madon, ei napannut helteellä, mutta oli kiva soudella. Sanoin pojalle, että hän saa hoitaa sen ja se kävikin timangisti. Vaikutti kuin hän olisi ennenkin kuljettanut venettä.
Talon ja järven välissä on tie ja me emme oikeastaan vietä järvellistä elämää vaan ajamme aina muualle uimaan. Tosin näkymä järvelle on minun mökistäni aivan häikäisevän kaunis mihin tahansa vuoden tai vuorokauden aikaan. Vävyllä oli mahonkivene, mutta hän myi sen pois käyttämättömänä. Nyt ehkä poika laittaa isänsä hankkimaan veneen. Laituripaikkaa heillä ei ole, kun ei ole omaa rantaakaan. Talo on vain parin kymmenen metrin päässä rannasta, mutta välissä on vilkkaasti liikennöity tie.
Tämä on yhden Ruotsin hienoimman kanavareitin varrella, on paljon kauniita sulkuja. Kanava on vain pienellä käytöllä, vain loma-aikaan, aikoinaan se rakennettiin teollisuuden tarpeisiin.
Vanhemmat lähtivät kutsuihin, vein vanhemmankin pojan farmorille. Lähden ajamaan heti aamuyöstä, kun herään.
Tämän kirjoituksesi tunnelma vetosi minuun niin, että aloin kovasti toivoa sinun saavan tuon talon. Sitä paitsi pidän siitä, kun joku ajattelee näin: "Minun ei tarvitse taloa omistaa, kunhan saan asua ja hallita - -."
VastaaPoistaKauniita kesäpäiviä sinulle.
Mutta jos ei omista, niin voi tulla monenlaisia kommervenkkejä matkaan.
VastaaPoistaIisi
Talo, järvenkin rannalla on ihanuus... =)
VastaaPoistaKiitoksia kommentoijille, tulin illalla väsyneenä yli 1000 km:n ajomatkalta.
VastaaPoistaOn aivan totta, että toisen omistuksesta voi aina tulla ongelmia, minä saatan elää vielä vuosikymmeniä. Täytyy ainakin kirjoittaa kirjallinen sopimus. Ajattelimme, että tytär perheineen omistaisi talon, minä vain hallitsisin sitä. Eihän täältä kuitenkaan saa mitään mukaansa ja hän on ainoa perillinen. Ehkä olisi helpompaa, kun hän on paikkakuntalainen ja minä vielä toisesta maastakin.
Juttelin matkalla yhdessä pysähtymiskohteessa suomalaisen eläkeläisen kanssa, joka sanoi monia esimerkkejä siitä, että talot ovat nyt halpoja Ruotsin maaseudulla.
Tietysti olisi kiva olla seuraamassa lastenlasten kasvua, mutta en ole mitenkään ripustautuvaa tyyppiä ja he saavat olla ihan itsensä.
Henkisestikin on hieman problemaattista alituiset muutot ja nyt palaaminen mahdollisesti omille jäljilleen. Olen hieman vieras joka paikassa mutta samalla kotona kaikkialla. Olen jo kokenut kaikki vieraudet, joten siitä selviäisin varmaankin.
Minulla oli kuva, että ko. järvi olisi ollut samea, mutta se olikin mitä puhtain, siinä on kalaakin ja hiekkaranta, tosin talo ei ole välittömästi rannalla, sinne on muutama sata metriä. Sitä paitsi järven vesi oli sopivan lämmintä, kun vertasi jokeen, jossa myös kävin uimassa.
Mummolle. Meitä on varmaan monia "äijiä", jotka ovat salaisesti ihastuneita hyväkynäiseen mummoon. Luen kyllä kaikki jutut, mutta tietenkin olen mustasukkainen kaikille muille, jotka saavat nauttia virtuaalimummon suloista.
Leikki leikkinä, ennen kaikkea pidän kirjoituksistasi ja ennakkoluulottomuudestasi. Ehkäpä saan tulevaisuudessa inspiraatiota omille kirjoituskokeiluillekin.
Nyt tänään alkavat työt opiskelijoiden kanssa kesäkuumalla. Yritän innostaa heitäkin vapaaseen kirjoittamiseen nykytekniikan avustuksella.