Vetkuttelua

Parissa kuukaudessa sitä tuli kuin isällinen asenne "omiin" opiskelijoihin, vaikkeivät he mitenkään omia ole. Nyt vähän keljuttaa nähdä, kuinka he periaatteessa toimivat huonosti, käyttävät systeemiä hyväkseen toisen opettajan tunneilla - tietenkin he osittain tekevät samaa minulle. Loputon rumba, poissaoloineen ja vetkutteluineen, ei uskoisi että aikuiset ihmiset ovat kyseessä. Tosin on kyse myös opiskelun mielekkyydestä, sama asia kuin peruskoulussa. Jotenkin kaikessa pitää kokea mielekkyyttä ja iloa. Mistä löytää ilo arkipäivään? Tuollaistako on mamu-opetuksen arkipäivä?

Kovin ei ole nostattavaa nähdä sitä. Osa maahanmuuttajista syrjäytyy, eikä se tee hyvää meikäläisen mielelle, joka on ennestäänkin kriittinen koko jutulle. Kyllä sitä ymmärtää heidänkin tilannettaan. Jokaisella oman omat henkilökohtaiset syynsä ja taustansa ja sitten ovat yleiset syyt, joita vaikeuttaa vielä lama.

Itse istuin pari päivää yhden kaverin vieressä ja koetin saada häntä oppimaan edes yhden asian - turhaan. Kyse oli kuvan ottamisesta netistä ja liittämisestä word -asiakirjaan. Turhaan. Kahden päivän ponnistelun jälkeen hän ei sitä hallitse. Sivumennen sanoen ei hän kyllä yhtään mitään muutakaan ole oppinut koko kolmen kuukauden aikana. Ei hän mikään nolla ole, puhuu suhteellisen hyvää englantiakin. Asunut lähes kaksikymmentä vuotta Suomessa eikä yksikään sana tule kirjoitettuna oikeassa muodossa, muuten kuin sattumalta. Ei ole tehnyt töitä vuosikausiin eikä taida tulla tekemään. Hänen alallaan olisi kysyntää, siihen ammattiin hänet on joskus tänne palkattu, mutta hän ei saa töitä. Nuorehko vielä ja täynnä kremppoja ja varmasti maksaa sekin Suomelle. En haluaisi olla ennakkoluuloinen, mutta pahalta näyttää.

Minä tuskastuin lopulta ja sanoin englanniksi, että tee edes minun mielikseni, haluan yllättyä positiivisesti. Tietenkin ymmärtää, että tietokone ei ole tuttu, hiiri ei pysy kädessä, kotimaansa filmejä hän kyllä sillä osaa katsoa. Näytin menettelyn ainakin puolitusinaa kertaa, kannustin ja kehuin, mutta ei. Enkä usko, että vieressä istumiseni sai hänet kauhun valtaan, ei hän tunnu minua pelkäävän, eikä minussa pelättävää olekaan - paitsi jos suutun. Tietenkin hänellä saattoi olla kipuja, jotka saivat hänet hajamieliseksi.

Nyt lähden taas Pohjanmaalle, vastoin tahtoani, mutta niin työnantaja määrää. Minulla olisi ollut työkenttää auttaa omia oppilaitani, mutta se ei käynyt.

Myös vuokranantajan edustaja soitti ja yritti saada asiat näyttämään siltä, että kyse on erityistapauksesta. Sanoin suoria sanoja hänellekin. Nyt minun poissaollessani saunan lauteet viedään pois ja pestään mäntysuovalla ja painepesurilla ja kuivataan. Sanoin, että sopii yrittää, se on tervetullutta, mutta tosiasia on, että minulla on mennyt asuminen pilalle jo kolmen kuukauden ajan, kun silmiä kirveltää. Sanoin, että tarvitsen korvauksen. Toisinpäin vuokranantaja syynää jokaisen naulanreiän ja vaatii korvaukset, miksei vuokralainenkin voi vaatia. Äijän asenne ei ollut ihan kohdallaan, hän nikotteli hieman asiattomia, mutta luulenpa näyttäneeni hänelle närhen munat.